Finland
91 stories
Two people in Finland may have been exposed to hantavirus
They are reported to have been on the same flight as a person infected with the virus, according to public health authority THL.
9 May 2026
Muistokirjoitus: Anne-Leena Elomaa 7.7.1954–29.11.2025
Laaja-alainen erityisopettaja Anne Elomaa menehtyi 71-vuotiaana kotonaan Helsingissä sairauden uuvuttamana. Anne syntyi ja kirjoitti ylioppilaaksi Punkalaitumella. Vaikka elämä vei Turkuun ja myöhemmin Helsinkiin, juuret ja lapsuudenkodin maisemat säilyivät hänelle tärkeinä läpi elämän. Anne rakasti oppimista ja opettamista. Hän suoritti kaksi maisterintutkintoa, opiskellen psykologiaa ja kasvatustieteitä Turussa. Psykologina kasvatusneuvolassa Anne ei ehtinyt olla kauaa, sillä hän löysi todellisen kutsumuksensa opettajan työstä. Anne teki pitkän, reilun kolmen vuosikymmenen uran laaja-alaisena erityisopettajana Vesalan ala-asteella (myöh. Vesalan peruskoulu) Helsingissä. Noihin vuosiin mahtui myös vastuutehtävä apulaisrehtorina. Kiinnostavin ammatillinen alue Annelle oli oppimisvaikeudet. Hän arvosti jokaista oppilastaan, ei jättänyt heitä yksin eikä asioita puolitiehen, vaan teki uutterasti yhteistyötä niin koulun sisällä kuin kotienkin kanssa. Kollegat kuvailevat Annea pedagogisesti taitavaksi ja monipuoliseksi opettajaksi, joka loi turvallisen ja innostavan ilmapiirin oppimiseen. Jotain kertookin se, että Annen pienryhmätunneille oli aina tunkua – tunneille halusivat kaikki. Anne vaali sivistystä; hän rakasti kirjoja, taidetta ja kulttuuria. Kenties laaja lukeneisuus antoi hänelle erityisen kohtaamisen taidon, joka välittyi vahvasti myös opettajan työssä. Annella oli lisäksi läheinen suhde Ranskaan ja sen kieleen. Tämän kiinnostuksen hän jakoi tyttärensä kanssa, jonka luona Pariisissa Anne puolisoineen vieraili kymmeniä kertoja. Perhe, ystävät ja koti olivat Annen elämän keskiössä. Läheiset ja hänet tavanneet ihmiset jäävät kaipaamaan Annen valoisaa ja kaunista persoonaa. Viimeiseen asti Anne piti kiinni hänelle tärkeistä asioista, käyden rakkaassa kirjapiirissään ja ranskan kielen kurssilla. Anne kantoi itsensä arvokkaasti loppuun saakka, kuin aito ranskatar ripauksella satakuntalaista sisua. The post Muistokirjoitus: Anne-Leena Elomaa 7.7.1954–29.11.2025 appeared first on Opettaja.fi .
8 May 2026
Muistokirjoitus: Anneli Mäki-Opas 15.11.1930–11.3.2026
Oulun yliopiston normaalikoulun ja kasvatustieteiden tiedekunnan lehtori, kasvatustieteen tohtori Anneli Mäki-Opas o.s. Kotilainen syntyi 15.11.1930 Joutsenossa ja kuoli 11.3.2026 Oulussa. Vanhemmat kannustivat Annelia opiskelemaan. Valmistuttuaan Tornion seminaarista Anneli tuli opettajaksi Oulujoen koululle, missä työskenteli myös tuleva puoliso Pekka Mäki-Opas. Heille syntyi kaksi poikaa. Perheen yhteisiä harrastuksia olivat kirjallisuus, musiikki, liikunta ja luontoretket sekä matkustelu Euroopassa. Anneli suoritti iltalukiossa ylioppilastutkinnon vuonna 1972. Hän siirtyi Oulun normaalikoulun ala-asteelle ja toimi luokanlehtorina vuosina 1979–1987. Anneli oli luokanopettajan poikkeuskoulutuksessa opiskelevien johtaja. Hän työskenteli Oulun yliopistossa opettajankoulutuksen lehtorina vuoteen 1993 saakka, jolloin jäi eläkkeelle. Anneli jatkoi vielä luentojen pitoa Chydenius-instituutissa, Jyväskylän yliopistossa ja Oulun yliopistossa 75-vuotiaaksi saakka. Anneli opiskeli lehtorin viroissaan kasvatustiedettä valmistuen maisteriksi ja lisensiaatiksi sekä väitteli tohtoriksi vuonna 1993. Väitöskirja ”Älä katko kasvavan siipiä, terapeuttinen kasvatus” perustuu Lauri Rauhalan kasvatusfilosofiaan, missä korostuu lapsen ja nuoren kasvun tukeminen. Tematiikka jatkuu Annelin vuonna 2000 julkaisemassa kirjassa ”Murtuneet siivet”. Kasvattajien vastuutehtävänä on poistaa kasvun esteitä ja kehittää oppijoiden myönteisiä elämänasenteita. Tällaiset tavoitteet sisältöineen ovat aina ajankohtaisia koulutyössä, niin myös elinikäisessä oppimisessa. Anneli oli sosiaalinen, sanoissaan sukkela ”Karjalan tytär”. Hän oli haaveittensa toteuttamisessa periksiantamaton realisti. Mäki-Oppaiden laajaan ystäväpiiriin kuuluvat sukulaisten ja työtovereiden lisäksi myös auttavaiset naapurit. Anneli sai elää pitkän vaiherikkaan elämän. Muistelemme kaipauksella hänen myönteistä persoonaansa. Marjatta Kaikkonen ja Anja Lindh The post Muistokirjoitus: Anneli Mäki-Opas 15.11.1930–11.3.2026 appeared first on Opettaja.fi .
8 May 2026
Bruno Mattos has been appointed as five-year fixed term Associate Professor at the Department of Bioproducts and Biosystems
Bruno Mattos
8 May 2026
New ultrasonic needle yields samples 2–3 times larger, potentially reshaping cancer diagnostics
Developed at Aalto University over several years, a new ultrasonic needle for tumour diagnostics has been trialled in collaboration with Helsinki University Hospital (HUS). According to the resulting peer-reviewed study, salivary gland tumours could be diagnosed with far greater precision using the innovative needle.
8 May 2026
Aalto University presents circular economy solutions at the New European Bauhaus festival
The European Commission’s New European Bauhaus (NEB) initiative will bring together leading experts and changemakers from across Europe in Brussels this June to shape a more sustainable future.
8 May 2026
Enrolment of doctoral students for the 2026-2027 academic year
The enrolment period for the 2026-2027 academic year ends on 28 August 2026. All doctoral students must enroll annually.
7 May 2026
Master the Room: Real-World Networking for Researchers - workshops in May & June
Hands-on workshops for doctoral students and researchers on building professional networking skills on 28.5. and 11.6.
7 May 2026
Mari Lundström elected as a new member of the Finnish Academy of Science and Letters
Professor of Metallurgy Mari Lundström has been elected as a member of the Finnish Academy of Science and Letters.
7 May 2026
Fifty students from Thailand enhanced their technological knowledge at Aalto University this spring
Aalto University Summer School hosted a group of 50 students from Thailand for the second time as part of the Innovation through Technology study program.
7 May 2026
Aalto University supports the combining of elite sport and studies – a quality label was awarded by the Olympic Committee
The audit team praised personalised study planning, flexible study paths and guidance related to a dual career
6 May 2026
Research becomes real-world solutions in autumn exhibition – Designs for a Cooler Planet showcases work by researchers and students
Aalto University’s largest annual exhibition, Designs for a Cooler Planet, will point the way to the future this autumn. It will feature more than 20 practical solutions, experiments and ideas from researchers and students.
6 May 2026
Majority of MPs back lifting Finland's surrogacy ban
Most parliamentary parties say they support allowing non-commercial surrogacy.
5 May 2026
The School of Business project team develops strategies to boost international corporate brand recognition
Student team completed an intensive six-week Customized Student Business Project for the School of Business Dean’s unit
5 May 2026
Music industry stakeholders: the industry’s value will double by 2040 through large-scale equality initiatives
The industry aims to establish a self-regulatory body and double the value of the music industry, as outlined in the report “An Equitable Music Industry in Finland 2040”, to be published 11 May.
5 May 2026
Tuesday's papers: Finland's Nokia jitters, summer vacation shifts, and undercover in elder care
Kauppalehti explores why Finland joined Pax Silica, a US-led strategic partnership to secure AI supply chains.
5 May 2026
Miten OAJ saisi nuoret mukaan toimintaan? Neljä uutta valtuutettua vastaa haasteeseen
OAJ:n uusi valtuusto aloittaa tällä viikolla varsinaisen työnsä. Ensi töikseen valtuutetut päättävät muun muassa vuoden 2027 jäsenmaksun suuruudesta ja valitsevat järjestölle hallituksen sekä puheenjohtajan. Valtuustosta pois jäänyt Petri Karoskoski haastoi marraskuussa Opettajan haastattelussa uusia valtuutettuja miettimään, miten nuoret voisivat tuntea OAJ:n omakseen. Pyysimme neljää uutta valtuutettua vastaamaan Karoskosken kysymykseen. Kiinni jo opintojen aikana Nuorten sitouttaminen ay-toimintaan vaatii aktiivista kohtaamista ja selkeää viestintää, vastaa Lapista valtuustoon noussut Ilona Erkkilä , 49. Hän on yksi eniten ääniä saaneista ehdokkaista ja toimii Lapissa päätoimisena luottamusedustajana. – Opettajaopiskelijat pitää tavoittaa jo opintojen aikana. Kun toiminta tehdään tutuksi ja siitä kerrotaan ymmärrettävästi, kynnys lähteä mukaan madaltuu, Erkkilä sanoo. Hän katsoo, että ay-liikkeen merkitys vain korostuu epävarmassa työelämässä. Järjestön vetovoima syntyy siitä, että se on konkreettisesti kiinni alan ammattilaisten arjessa. – Kun toiminta on ymmärrettävää, siihen on helpompi sitoutua. Nuoret pitää kutsua mukaan Kutsutaan nuoria mukaan. Itse lähdin aikoinaan paikallisyhdistyksen hallitukseen, kun eräällä yhdistyksen bussimatkalla kysyttiin, olisinko siitä kiinnostunut, Johanna Tuomisalo , 37, muistelee. Tuomisalo työskentelee varhaiskasvatuksen opettajana Jyväskylässä. Hän toimii tällä hetkellä sekä paikallisyhdistyksen että alueyhdistyksen hallituksessa varapuheenjohtajana ja tiedottajana. Hän on ollut myös Varhaiskasvatuksen opettajien liiton valtuutettu ja hallituksen vara-jäsen. Hän toivoo järjestöltä entistä käytännönläheisempää otetta. Houkutteleva järjestö on sellainen, jossa jäsen tuntee saavansa tukea ja tulevansa kuulluksi. – Ei riitä, että vain minä haluan tehdä tätä työtä. Muidenkin pitää haluta olla tällä alalla. Ei saa olettaa Espoolainen Juha-Pekka Finnilä kannustaa kysymään nuorilta itseltään, mikä heitä kiinnostaa. Oletuksia ei pidä tehdä. Hänen mielestään on tärkeää, että nuorten lisäksi alanvaihtajat tuntisivat järjestön omakseen. Moni ammatillisen koulutuksen opettajista on myös jonkin toisen alan ammattilainen. He eivät aina tunne itseään ensisijaisesti opetusalan ammattilaiseksi ja siksi he eivät liity OAJ:hin. – Pitäisi pohtia, miten nämä opettajat saadaan houkuteltua mukaan. Ammatillisessa aikuiskoulutuksessa työskentelevä Finnilä toimii sekä Pääkaupunkiseudun aikuisopettajien puheenjohtajana että Aikuiskouluttajien liiton ja OAJ:n ja Pääkaupunkiseudun alueyhdistyksen hallituksissa. Lisäksi hän on työsuojeluvaltuutettu. Ay-liikkeen merkitys yhteiskunnassa ei Finnilän mukaan ole vähentynyt. On vain käynyt niin, että ihmiset hakevat verkostoja yhä useammin muualta. Liitto tuo yhteisen äänen Ylöjärveltä kotoisin olevalle yliopistonlehtori Sari Yrjänäinen , 56, ay-toiminnan vetovoima liittyy yhteisöllisyyteen. Sen voimin nuoriakin voi saada jäseneksi. – Elämme yksilökeskeisessä ajassa. Siksi meidän pitää näyttää, mitä yhteisö voi antaa: tukea, verkostoja ja mahdollisuuden vaikuttaa. Ilman ammattiyhdistystä yksittäinen opettaja olisi aika yksin. Liitto tuo turvaa, selkänojan ja yhteisen äänen. Yrjänäinen työskentelee Turun yliopistossa matemaattisten aineiden didaktiikan opettajana. Hänen tavoitteenaan on toimia valtuustossa sillanrakentajana: avata yliopisto-opettajien kysymyksiä muille ja toisaalta viedä viestiä takaisin omalle taustaryhmälle. Yrjänäinen työskentelee Turun yliopistossa matemaattisten aineiden didaktiikan opettajana. – Joskus unohtuu, että yliopisto-opettajat kouluttavat kaikki muut opettajat. Se yhteys pitäisi pitää kirkkaana. Lue jutun pidempi versio toukokuun Opettaja-lehdestä. The post Miten OAJ saisi nuoret mukaan toimintaan? Neljä uutta valtuutettua vastaa haasteeseen appeared first on Opettaja.fi .
4 May 2026
Aalto, Sitra and Lovable launch AI Summer Program
A new summer program brings together students, Finnish public sector organisations and AI tools to develop digital services.
4 May 2026
Aalto AI Assistant temporarily unavailable
We estimate the service will be available in the afternoon
4 May 2026
The School of Business hosts Copenhagen Business School to advance Nordic collaboration
CBS visited Aalto University School of Business to deepen Nordic collaboration through strategic dialogue, peer learning and shared development initiatives.
4 May 2026
"Many countries are watching" — Finland eyes UK youth smoking ban
Finland and other European countries are closely watching the UK's move to ban tobacco sales for today's under-18s.
1 May 2026
Päivää, salaam, konnichiwa – Timi Lehtola brings diverse languages to everyday encounters
In the 100 words series, the research technician and occupational safety representative shares how he has promoted equality, diversity and inclusion at Aalto
30 Apr 2026
VTT joins the HAIC cybersecurity institute
In June, VTT will become part of the HAIC research institute at Aalto University and the University of Helsinki.
30 Apr 2026
Creative Teaching in the Age of AI: What Changes – and What Stays the Same?
Nearly a hundred Aalto teachers and education professionals gathered at Marsio Presents: Creative Teaching in the Age of AI to explore how rapidly evolving AI tools are changing teaching practices, while core goals like critical thinking, motivation, real-world problem solving and human interaction remain essential. Keynotes, teacher examples and Timeout-style discussions highlighted concrete ways to use AI as a responsible partner in teaching, and showed a strong appetite for ongoing, peer-based pedagogical dialogue and sharing of good practices.
30 Apr 2026
Kristian Ritvala is the Spirit of Mercury of the School of Business Ceremonial Conferment 2026
The task of the Spirit of Mercury begins with conducting the weaving of the laurels and ends at the Herring Luncheon, where he delivers a speech to the promovendi
30 Apr 2026
Alum Liting Aalto: ‘I want to keep learning new technologies’
Liting Aalto studied Information and Service Management at Aalto University School of Business. Currently, she works as a data scientist at Elisa.
29 Apr 2026
Aalto Inventors turns one: A year of bridging research and real-world impact
Aalto Inventors marks its first anniversary, having engaged 190 researchers across six cohorts in fields including AI, quantum, and biomaterials. New cohorts are planned for the next academic year, stay tuned and join the waitlist.
29 Apr 2026
Viron presidenttipari vieraili Aalto-yliopistossa
Viron tasavallan presidentti Alar Karis ja puolisonsa Sirje Karis sekä tasavallan presidentti Alexander Stubb ja Suzanne Innes-Stubb vierailivat Aalto-yliopistossa.
29 Apr 2026
Nordea joins the Aalto University School of Business Premium Partner Program
Nordea has joined the Premium Partner Program from the beginning of 2026.
29 Apr 2026
Healthcare giant buys A-Clinic addiction centre
The Nordic region's biggest private care company, Attendo, bought the addiction treatment firm from a state-subsidised foundation.
28 Apr 2026
An architectural project in Milan brought together children’s ideas and the visions of leading architects
Aalto University’s Department of Architecture participated in the international One Earth – House of the Heart project, which was presented in April at Milan Design Week.
28 Apr 2026
Oppilasarviointi on varma kevään merkki
Millaisiin temppuihin opettajan pitää taipua, jotta oppilas pääsee luokalta? Julkaistu 5.4.2026 Perusteeton armovitonen ei auta ketään, muistuttaa Pauliina Viitamies OAJ:stä. Osa opettajista väsyy järjestäessään yksittäisille oppilaille yhä uusia ja taas uusia koemahdollisuuksia. Ongelmana on, että missään ei määritellä, montako erillistä näyttömahdollisuutta oppilaalle pitää järjestää. Lue juttu Päivi Atjonen: Ei juuri mitään hyvää Itä-Suomen yliopiston emeritaprofessori Päivi Atjonen on keskittynyt 20 viime vuotta arvioinnin tutkimukseen. Julkaistu 15.12.2025 Kansallisia kokeita on ehdotettu lääkkeeksi heikkeneviin oppimistuloksiin ja arvioinnin yhdenvertaisuuden ongelmiin. Kokeita koskeviin kansainvälisiin tutkimuksiin perehtyneen Päivi Atjosen mukaan ne muuttaisivat koulussa paljon muutakin – eivätkä suinkaan parempaan suuntaan. Lue juttu Sanahelinä pois arviointikriteereistä Liikunnan päättöarvosanaan vaikuttavat vain ne asiat, jotka tapahtuvat oppitunneilla, Virpi Jyry muistuttaa. Julkaistu 12.5.2025 Taito- ja taideaineiden arviointikriteerit sekä selkeyttävät että jättävät paljon opettajan oman tulkinnan varaan. Liikunnanopettaja Virpi Jyry ja kuvataiteenopettaja Anni Halonen kaipaavat työnsä tueksi yksiselitteisempiä ohjeita. Lue juttu Opetusneuvos: “Opettajien arviointitaito vaihtelee paljon” Julkaistu 13.5.2024 Vuonna 2018 tutkija vertaa suomalaisen peruskoulun oppilasarviointia lottoon. Siitä alkavat peruskoulun arviointiuudistukset. Mitä kaikkea oikeastaan tapahtui? Entä mitä uudistuksille kuuluu nyt? Lue juttu The post Oppilasarviointi on varma kevään merkki appeared first on Opettaja.fi .
28 Apr 2026
May challenges the Aalto community to be active together
Take part in events on campus and make sustainable mobility part of your working or study day.
27 Apr 2026
Kela offers over-65s private doc visits anywhere in Finland this summer
"Just make sure that the doctor you choose is participating in the pilot study on freedom of choice in healthcare," the benefits agency says.
27 Apr 2026
‘We need to get to work and set the bar high’
Monika Liikamaa has started at the School of Business as an Executive in Residence
27 Apr 2026
Opettajajärjestöissä useita talousepäselvyyksiä vuoden sisällä
OAJ:n opettajajärjestöissä on paljastunut useita taloudellisia epäselvyyksiä. Esimerkiksi kahdessa järjestön tietoon tulleessa tapauksessa on epäilty rahojen väärinkäyttöä. Kolmannessa on kyse pankkihuijauksesta. Tapaukset ovat äärimmäisen harvinaisia, mutta ne ovat nostaneet esiin tarpeen taloudenpidon avoimuudelle ja valvonnalle, OAJ:n järjestöpäällikkö Kaj Raiskio sanoo. – Kyse on jäsentemme rahoista, joten niitä pitää käsitellä huolellisesti. Yksi tapauksista sattui Rauman paikallisyhdistyksessä keväällä 2025. Puheenjohtaja Minna Salmisen mukaan tilanne tuli täytenä yllätyksenä. Salminen havaitsi epäselvyydet tarkistaessaan yhdistyksen tilit juuri ennen kevätkokousta. Hän kiinnitti huomiota yhteen epäilyttävään maksumerkintään. Tilitapahtumia läpi käydessä alkoi paljastua poikkeuksia. Yhdistyksen tililtä oli tehty siirtoja, jotka eivät vastanneet tehtyjä päätöksiä. –Kun katsoin tarkemmin, kävi ilmi, että varoja oli siirretty tilapäisesti ja osin myös palautettu takaisin. Tajusimme nopeasti, että emme voi hyväksyä tilejä tässä tilanteessa, Salminen kertoo. Salminen otti heti yhteyttä OAJ:n toimiston järjestöpalveluihin, mikä oli ratkaisevaa asian selvittelyssä. – Saimme todella täsmälliset ohjeet. Se, että joku sanoi selkeästi, mitä tehdään ensin ja mitä seuraavaksi, oli valtavan helpottavaa. Kävimme kuitit ja tilit läpi useamman ihmisen voimin. Ensimmäinen vaihe oli vahinkojen rajaaminen. Epäillyltä poistettiin jo saman aamupäivän aikana oikeudet yhdistyksen tileihin. Samalla varmistettiin, että kaikki talousaineisto saatiin yhdistyksen haltuun. – Saimme koko ajan ohjeita sekä toimiston järjestö- että lakipuolelta. Meillä oli selkänoja koko prosessin ajan. Se toi varmuutta ja rauhoitti tilannetta. Ohjeet auttoivat etenemään järjestelmällisesti: havainnot kirjattiin, tietoa rajattiin ja kaikki toimenpiteet dokumentoitiin. Talous käytiin läpi usean vuoden ajalta. – Työmäärä oli valtava. Kävimme kuitit ja tilit läpi useamman ihmisen voimin. Tilanne kuormitti myös henkisesti. – Sitä joutuu käsittelemään paljon muutakin kuin pelkkiä faktoja. On hämmennystä ja pettymystä, Salminen sanoo. OAJ:n ohjeistus on selkeä: jos epäily viittaa rikokseen, tehdään rikosilmoitus. – Se ei ollut meille edes harkinnan paikka. Kyse on jäsenten rahoista, Salminen sanoo. Aluesyyttäjä päätti jättää syytteen nostamatta, sillä asiassa päästiin sovitteluratkaisuun korvaussumman maksamisesta. Mutta miten asiasta kerrotaan jäsenille? Koska kyseessä oli rikosepäily, tiedotuksessa edettiin varoen. – Meidän piti olla todella tarkkoja. Emme voineet tiedottaa keskeneräisestä viranomaisprosessista, mutta emme myöskään voineet vaieta. Kerroimme jäsenille, että tileillä on epäselvyyksiä ja asiaa selvitetään. Tapauksesta uutisoi myöhemmin Satakunnan Kansa -lehti. Laajassa kavallusepäilyssä varoja oli käytetty yli 20 000 euroa. Kuluneen vuoden aikana esiin on noussut muitakin yhdistysten rahankäyttöön liittyviä epäselvyyksiä. Tampereen varhaiskasvatuksen opettajaopiskelijoiden ainejärjestössä Itussa paljastui joulukuussa laaja kavallusepäily, jossa varoja oli käytetty yli 20 000 euroa. Itu toimii Suomen opettajaksi opiskelevien liiton Soolin alaisuudessa. Poliisi tutkii tapausta törkeänä kavalluksena. OAJ on auttanut järjestöä asian selvittelyssä. Tapaus ajoi yhdistyksen talousvaikeuksiin. Sillä oli yli 10 000 euron edestä maksamattomia laskuja. Ainejärjestö käynnisti taloutensa vakauttamiseksi pienkeräyksen. Asiasta ovat uutisoineet Aamulehti ja Yle . Alkuvuodesta OAJ:n paikallistason yhdistys menetti 6 000 euroa pankkihuijauksen takia. Tapauksen selvittely on kesken. Kaj Raiskio korostaa järjestön tuen ja selkeiden toimintaohjeiden merkitystä. Hän suosittelee jokaista yhdistystä ottamaan käyttöönsä OAJ:n taloussäännöt. Ohjeissa korostetaan muun muassa kaksinkertaista hyväksyntää maksuille, säännöllistä raportointia ja vastuiden jakamista. Vaikka väärinkäytösepäilyt ovat harvinaisia, nyt esiin tulleet tapaukset osoittavat, että valvonta toimii. – Avoimuus ja selkeät ohjeet vahvistavat luottamusta. Se on lopulta kaikkien etu. Yhdistyksen talous ei saa olla yhden ihmisen varassa, Raiskio sanoo. Rauman yhdistyksessä on tapahtuneen jälkeen otettu käyttöön aiempaa tiukemmat käytännöt, jotka vastaavat OAJ:n suosituksia. – Nyt katsomme tilit jokaisessa kokouksessa, ja useampi ihminen seuraa taloutta, Minna Salminen sanoo. Yhdistysten talousohjeet ja tarkistuslista väärinkäytösepäilyjen varalle löytyvät järjestöaktiivien verkkopalvelusta OAJ-areenasta. The post Opettajajärjestöissä useita talousepäselvyyksiä vuoden sisällä appeared first on Opettaja.fi .
27 Apr 2026
Muistokirjoitus: Arto Virkkunen 12.1.1941–19.1.2026
Helsinkiläinen liikunnan ja terveystiedon lehtori Arto Virkkunen kuoli 19. tammikuuta 2026. Arto syntyi Helsingissä 12. tammikuuta 1941. Helsingin olympialaisissa vuonna 1952 yksitoistavuotias poika toimi olympialähettinä ja sai nimikirjoituksen keihäänheiton voittaneelta Dana Zátopkoválta – hetki tallentui myös Olympia-filmille. Olympiakesän jälkeen perhettä kohtasi raskas menetys isän kuoltua. Arto löysi tukiryhmänsä partiosta, jalkapallosta ja seurakuntanuorten toiminnasta. Halu antaa takaisin ohjasi häntä myöhemmin sekä ammatinvalinnassa että vapaaehtoistyössä. Arto valmistui liikunnanopettajaksi Helsingin voimistelulaitokselta 1966. Hän harkitsi vakavasti myös teologista uraa ja suoritti uskonnonopettajan pätevyyden. Opettajanuransa hän teki Alppilan yhteislyseossa, Oulun normaalikoulussa ja Helsingin normaalilyseossa, jossa hän toimi lehtorina ja opetusharjoittelijoiden ohjaajana vuosina 1982–2004 eläkeikäänsä asti. Opettajana hänet muistetaan oikeudenmukaisena, huumorintajuisena ja oppilaita arvostavana. Hän oli rohkeasti oma persoonansa, josta oli hyötyä yläkoulun ja lukion haastavissa tilanteissa. Työn ohessa hän veti iltaisin koululla liikuntakerhoja, jotka tarjosivat monelle nuorelle edullisen harrastuksen. Eräs kerholainen kertoi hautajaisissa Arton olleen myös tärkeä isähahmo silloin, kun sellaista ei kotoa löytynyt. Vuonna 2011 Arto väitteli kasvatustieteiden tohtoriksi väitöskirjalla Liikunnanopettaja sosioeettisenä kasvattajana . Tutkimus heijastaa hänen uransa kantavaa ajatusta: liikunta on liikkumista ja myös keino kasvaa ihmisenä. Hän kirjoitti myös tietokirjoja liikunnasta ja liikuntakasvatuksesta. Vuonna 2017 hänelle myönnettiin liikunnan ja urheilun ansioristi. Eläkkeellä hän ohjasi ikämiesten sauvavoimisteluryhmiä, jotka myös esiintyivät esimerkiksi Dornbirnin Gymnaestradassa 2019. Arton kiltteys, vilpittömyys ja keventävä vitsikkyys pysyivät mukana loppuun asti. Juhani ja Lauri Virkkunen Arto Virkkusen pojat The post Muistokirjoitus: Arto Virkkunen 12.1.1941–19.1.2026 appeared first on Opettaja.fi .
27 Apr 2026
Muistokirjoitus: Heimo Nupponen 8.8.1945–26.3.2026
Koululaisten kuntotutkimuksen edelläkävijä professori Heimo Nupponen kuoli 26.3.2026. Hän syntyi 8.8.1945 Jämsässä. Hän aloitti opintonsa Jyväskylän kasvatusopillisen korkeakoulun liikuntakasvatuksen opintosuunnalla 1966. LitM-tutkinnon hän suoritti 1972 ja väitteli tohtoriksi 1997. Toimittuaan aluksi peruskoulun liikunnanopettajana Nupponen rekrytoitiin LIKES:n tutkijaksi vuosiksi 1974-1976. Tässä tehtävässä hän kirjoitti koululiikuntatutkimuksen periaateohjelman, joka loi perusteet maamme liikuntakasvatusta koskevalle tutkimustyölle. Nupponen itse keskittyi koululaisten fyysisen kunnon arviointijärjestelmän kehittämiseen. Nupposen testistö toimi yli neljännesvuosisadan opettajien käyttämänä pedagogisena työvälineenä. Nykyinen Move-testistö rakentuu hänen työnsä pohjalle. Nupponen valittiin 1975 Rauman OKL:n liikunnan didaktiikan lehtoriksi. Toimittuaan Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa erikoistutkijana ja ma. professorina hänet nimitettiin 2004 liikuntakasvatuksen professoriksi Raumalle, missä hän toimi eläköitymiseensä asti. Raumalla hän toimi erilaisissa johtamistehtävissä useiden vuosien ajan. Koululaisten fyysisen toimintakyvyn arviointijärjestelmän kehittämisen ohella Nupponen johti vuosien 1975-2014 aikana useita valtakunnallisia liikuntapedagogisia tutkimusohjelmia. Häntä kiinnostivat erityisesti liikunnan ja koululiikunnan pitkittäisvaikutukset. Pisin hänen käynnistämänsä samoihin henkilöihin kohdistunut seurantatutkimus on kestänyt jo 50 vuotta. Nupponen kirjoitti 17 tieteellistä kirjaa ja yli 100 artikkelia sekä alan oppimateriaalia. Heimo Nupponen oli tunnollinen ja pätevä asiantuntija, joka ei koskaan tuonut itseään esille, vaan antoi töittensä puhua puolestaan. Läheiset tunsivat myös hänen humanistisen maailmankatsomuksensa ja nauttivat hänen pöytälaatikkorunoutensa helmistä. Aviomiestä, isää ja pappaa jäävät kaipaamaan vaimo Sinikka, 6 lasta, 12 lastenlasta ja 3 lastenlastenlasta. Seppo Penttinen ja Lauri Laakso Kirjoittajat ovat prof. Nupposen ystäviä ja kollegoita The post Muistokirjoitus: Heimo Nupponen 8.8.1945–26.3.2026 appeared first on Opettaja.fi .
27 Apr 2026
Doctor urges "nature prescriptions" for patients
A leading physician says a "prescription" of nature may replace medication in cases of mild depression and sleep problems.
26 Apr 2026
Finance minister warns of 'extremely difficult' public finances as Finland plans further cuts
Riikka Purra dismissed the idea that governemnt savings are targeting the most vulnerable.
25 Apr 2026
Companies disclose more on cybersecurity – but markets remain indifferent
U.S. companies are reporting on cybersecurity in greater detail, yet stock market reactions remain muted. A new study by the University of Vaasa and Aalto University shows that mandatory cybersecurity disclosure does not prompt reactions from investors or stock analysts. Instead, the main benefits appear to materialise within firms themselves.
24 Apr 2026
Tanja Kallio has received the Magnus Ehrnrooth Foundation’s chemistry prize
Tanja Kallio has received the Magnus Ehrnrooth Foundation’s chemistry prize
24 Apr 2026
Walter Ahlström Foundation donates €3 million to Aalto University
The donation will enable Aalto to establish a professorship in sustainable industrial production.
23 Apr 2026
See how Finland's budget changes will impact your everyday life
Here are the main takeaways from this week's budget wrangling.
23 Apr 2026
100k Finns misuse pain medication
Prescription medicines are being sold illegally through messaging apps and social media.
23 Apr 2026
Yasmin Najjar’s short film TJ28 selected for Cannes’ La Cinef section
For the second consecutive year, a short film from Aalto University has been selected for the student film section at the Cannes Film Festival.
22 Apr 2026
The PDF files in the Aalto research portal are not loading
The PDF files in the ACRIS research information system’s research portal (research.aalto.fi) are currently not loading. The issue is being investigated.
22 Apr 2026
Assistance dogs interpret needs of the person they assist non-verbally
A recent study shows that assistance dogs not only help people with practical tasks, but also actively contribute to their care
21 Apr 2026
From Singapore to Finland: Students discover new perspectives on sustainability at Aalto University
In March 2026, Aalto University Summer School had the privilege of hosting a group of bright and ambitious students from Ngee Ann Polytechnic in Singapore for a two-week program on social sustainability and creativity.
21 Apr 2026
Professor Johannes M. Arend from Acoustics Lab receives Lothar-Cremer Award
Professor Johannes M. Arend was honoured for his innovative and groundbreaking work in the fields of binaural technology and virtual acoustics
21 Apr 2026
STT: Ministry proposing to expand private healthcare trial for over-65s
The government is to decide how to proceed once it starts hammering out the state budget on Tuesday, according to news agency STT.
20 Apr 2026
Young women's antidepressant use nearly doubles in a decade
These drugs are used to treat depression, anxiety, and obsessive compulsive disorder.
20 Apr 2026
How to attract employees back to the office
Return-to-office policies are popular among employers, but securing employee cooperation hinges on offering them a fair exchange in return for accepting less autonomy.
20 Apr 2026
Rat poison found in baby food
The Hipp baby food importer says the incident does not concern products sold in Finland.
20 Apr 2026
OECD:n Pisa-johtaja: Oppimiseen panostaminen toisi valtavan sysäyksen Suomen taloudelle
Kun keskustelee OECD:n koulutus- ja taitojohtaja Andreas Schleicherin kanssa, ei jää epäilystäkään siitä, etteikö Suomessakin kannattaisi panostaa oppimiseen. Schleicher tuntee 15-vuotiaiden avaintaitoja mittaavan Pisa-tutkimuksen niin hyvin, että Bild-lehti kutsui häntä Mr. Pisaksi jo vuonna 2007. Ensimmäisen Pisa-tutkimuksen tekemisestä oli tuolloin kulunut seitsemän vuotta. Schleicher osallistui Suomessa maaliskuussa Suureen kasvukeskusteluun. Heikosti pärjäävien osuus moninkertaistunut Reilut parikymmentä vuotta sitten koulutuksen vaikutuksista oli vähän empiiristä tietoa. Tätä puutetta paikkaamaan Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD kehitti Pisa-tutkimuksen. OECD on 38 maan muodostama järjestö, joka kerää, vertailee ja analysoi tietoja jäsenmaistaan. Koulutustiedolle oli tarvetta, sillä vuosituhannen vaihteessa OECD-maiden bruttokansantuotteesta kuusi prosenttia sijoitettiin koulutukseen. Järjestö halusi tietää, mitä koulutukseen satsatuilla rahoilla saadaan aikaiseksi. Pisa-tutkimusten ansiosta on jo pitkään tiedetty, kuinka valtava merkitys koulutuksella voi olla eri maiden taloudelliselle kasvulle. OECD:n aineistojen perusteella koulutuksen laatu on merkittävin pitkän aikavälin talouskasvua selittävä tekijä. Kun Pisa-tuloksia on verrattu pitkän aikavälin talouskasvuun, on huomattu, että taloudellisesti merkittävintä ei ole huippujen nostaminen vaan heikompien oppilaiden osaamisen tason nosto. Se laajentaa tuottavan työvoiman pohjaa. Suomen taloudella ei tunnetusti ole mennyt 2000-luvun alun jälkeen kovin hyvin. Myös Pisa-tuloksissa on tultu alaspäin. Vielä 2000-luvun alkupuolella Suomessa oli heikkoja osaajia esimerkiksi matematiikassa vain seitsemän prosenttia. Viimeisimmässä tutkimuksessa heitä oli jo joka neljäs. Opetus ja oppiminen on kannattava sijoitus Huonoiten menestyneiden oppilaiden taitotason nosto matematiikassa ja luonnontieteiden osaamisessa sekä lukutaidossa näkyisi ajan kanssa myös valtion taloudessa. – Jos Suomi onnistuisi nostamaan kaikki oppilaansa vähintäänkin Pisa-tasolle kaksi, se lisäisi 92 prosentilla Suomen bruttokansatuotetta, Schleicher sanoo. OECD:n PISA-määrittelyjen mukaan taso kaksi on niin sanottu perusosaamisen raja, ja sen alle jääminen kertoo olennaisesta oppimisvajauksesta Koulutuksen taloudelliseen vaikuttavuuteen ei kuitenkaan oikein uskota. Syyt ovat inhimillisiä. – Koulutuksen lyhyen aikavälin kustannukset aina yliarvioidaan, ja pitkän aikavälin hyödyt aliarvioidaan. Suomi ja Pisa: pitääkö olla huolissaan? Suomessa matematiikan ja luonnontieteiden osaaminen ja lukutaito eivät enää ole yhtä hyvin 15-vuotiaiden hallussa kuin Pisan huippuvuosina. Pitääkö tästä kehityksestä olla huolissaan? – Kyllä, Schleicher vastaa empimättä. Hän muistuttaa, etteivät Pisassa testattavien avaintaitojen hallinta toki ole kaikki kaikessa. Mutta se on huolestuttavaa, että samaan aikaan kun lukutaito ja matematiikan ja luonnontieteiden osaaminen ovat heikentyneet, myös suomalaislasten sosiaalisissa ja emotionaalisissa taidoissa on tullut takapakkia. – Ne ovat perusta, joiden avulla ymmärrämme yhteiskuntaa, osallistumme demokratiaan sekä rakennamme kansalaistaitoja ja taloudellista resilienssiä. Jos sosiaalisten ja emotionaalisten taitojen laskussa on kyse vain yksittäisestä notkahduksesta, se ei vielä ole ongelma, Schleicher sanoo. Mutta entäpä, jos kyse onkin pitkäaikaisesta kehityksestä. – Koulutus oli ennen politiikan kärjessä Suomessa, mutta en ole varma, onko se sitä enää. Vanhempien sitoutuminen kouluun vähentynyt Vaikka koulutuksen tärkeys tunnustetaan, sodat ja muut kriisit vievät huomion koulutuksen kaltaisilta pitkän aikavälin hankkeilta. Andreas Schleicher uskoo, ettei koulutusjärjestelmä yksin pysty saavuttamaan sille asetettuja tavoitteita, jos se ei saa tukea sitä ympäröivältä yhteisöltä. Vanhan sanonnan mukaankin lapsen kasvattamiseen tarvitaan koko kylä. Aiemmin vanhemmat ja opettajat tekivät Suomessa läheistä yhteistyötä. Pisa-tutkimuksen mukaan vanhempien sitoutuminen koulutukseen on Suomessa vähentynyt merkittävästi. Nyt vanhemmista on tullut ikään kuin koulutuksen asiakkaita. – Miten voin auttaa tai olla mukana koulunkäynnissä? kysyivät vanhemmat ennen. Nyt asenne on muuttunut muotoon: Tehkää jotain lapselleni. Hallinto syö opettajien ajan Kun Suomi vielä piti ykkössijaa Pisa-tuloksissa, ulkomailta tultiin kernaasti tutustumaan suomalaiseen koulujärjestelmään. Tänä päivänä suunnataan usein Aasiaan. Viimeksi julkistetussa Pisa-tutkimuksessa Singapore, Kiinan erityistalousalue Macao, Taiwan ja Japani pärjäsivät parhaiten. Olisiko meidänkin siis aika ottaa oppia Aasiasta? Schleicher muistuttaa, että hyvät tulokset Aasian maissa eivät ole syntyneet siitä, että koululaisille olisi sysätty valtavia menestymisen paineita. Onnistumisen idut löytyvät muualta. Kiinassa vieraillessaan hän kummasteli sitä, miten hyvin Yunnanin maakunnan koulut menestyivät, vaikka maakunta on yksi Kiinan köyhimmistä ja resurssit sen mukaiset. Selvisi, että koulunkäynti on opettajien, oppilaiden ja heidän vanhempiensa yhteinen projekti. Eräs opettaja kertoi Schleicherille keskustelevansa vanhempien kanssa kaksi kertaa viikossa. Hän sanoi, että se vaatii paljon aikaa, mutta jos vanhemmat eivät auttaisi, hän ei pystyisi tekemään työtään. Pisa-tutkimusten mukaan opettajan ja oppilaiden välinen luottamuksellinen suhde on kaikkein keskeisin tekijä oppimisessa. Mutta siihen tarvitaan aikaa, ja aika on rajallinen resurssi. Siksi opettajia ei pitäisi kuormittaa ylimääräisillä hallinnollisilla häkkyröillä. – Opetukseen liittyvä sosiaalinen puoli ei tuo opettajille stressiä, mutta turha hallinto sitä kyllä synnyttää. OECD:n koulutus- ja taitojohtaja Andreas Schleicher puhui Suuri kasvukeskustelu -tapahtumassa Helsingissä maaliskuun lopulla. Tapahtuman tallenteen löydät täältä. The post OECD:n Pisa-johtaja: Oppimiseen panostaminen toisi valtavan sysäyksen Suomen taloudelle appeared first on Opettaja.fi .
17 Apr 2026
Citizenship test moves forward as government submits immigration-tightening proposals
The government has submitted a series of immigration-related measures to Parliament, including a citizenship test.
17 Apr 2026
Thursday's papers: Melting prices, cancer costs, and meatball lollipops
It started as an April Fool's joke, but a staple Nordic dinner will soon be available as a lollipop flavour.
16 Apr 2026
Plant curious: 15% of Finns changed diets after nutrition guideline update
The largest sales increase was seen in tofu and canned legume products.
15 Apr 2026
Mushrooms still carry traces of Chernobyl disaster
Finland's nuclear safety watchdog says there's no need to avoid wild mushrooms on account of lingering radioactivity.
14 Apr 2026
MOT probe: Cancer patients die sooner in Finland than in other Nordic countries
A new MOT investigation found that cancer survival rates in Finland lag behind those in other Nordic countries, particularly for several common cancers.
13 Apr 2026