Finland
245 stories
Researchers from Textile Chemistry Group presents textile innovations at AUTEX World Conference
Researchers from the Textile Chemistry Group presented their latest research at the AUTEX World Conference.
17 Jun 2026
Finland sees seven infant deaths linked to planned home births in recent years
The number of home births has continued to grow rapidly, according to THL's statistics for 2020-2025.
17 Jun 2026
When atoms begin to dance – At Aalto University, metallurgy became choreography
On the Dance Metallurgy pilot course, copper ions were given movement and a face. When a metal essential to the green transition stepped onto the dance floor, chemical phenomena that often seem intimidating opened up in an entirely new way.
17 Jun 2026
Emrecan Gulay started as a Data Agent at the School of Business
Aalto Open Research Network has a new member, Emrecan Gulay. Their aim is to support data management practices at the School of BIZ.
17 Jun 2026
Textile Chemistry Group Highlights advances in sustainable textile research at Summer Meeting
The Textile Chemistry Group at Aalto University held its annual Summer Meeting on Friday, June 12.
17 Jun 2026
Artefacts of Remembrance: First prize in Milan glass competition
CoDe student Ariane Carde wins first prize in the Milano Vetro Under 35 competition.
16 Jun 2026
Aalto's SGT Programme celebrates 20 years of transdisciplinary learning through global collaborations
At the end of May 2026, SGT Studio course celebrated its 20th anniversary during the annual SGT Final Event. Student teams presented their projects, final deliverables, and experiences from field visits in Ecuador, Kenya, Mexico, Nepal, and Vietnam.
16 Jun 2026
Greater choice of language studies for students – four universities in the Helsinki Metropolitan Area open up language provision
Greater choice of language studies for students – four universities in the Helsinki Metropolitan Area open up language provision.
16 Jun 2026
Arsi Ikäheimonen’s doctoral research: Smartphone data could reveal early signs of depression
A phone in your pocket, a smart ring on your finger, and an activity tracker on your wrist: everyday devices collect information about their users almost continuously. This data can help monitor and predict symptoms of depression.
16 Jun 2026
Design at the start of the supply chain – Aalto University leads a major EU project to transform textile colouration practices
The EU Horizon-funded MELANGE project brings together design, technology and business to rethink colouration practices in the textile industry and accelerate the transition towards circular and sustainable textile systems.
16 Jun 2026
New restaurant operator to open at A Blanc after renovation – Täffä Lunch moving into the centre
Three adjacent retail spaces in shopping centre A Blanc will be combined into a single restaurant with 150 customer seats, where Täffä Lunch will open in the autumn.
16 Jun 2026
Charles Cai has been appointed as Associate Professor at the Department of Bioproducts and Biosystems
PhD Charles Cai has been appointed as tenured Associate Professor at the Department of Bioproducts and Biosystems as of 1 August 2026. The field of the professorship is Sustainable Bioproducts and Processes.
16 Jun 2026
President Ilkka Niemelä explains what the new vision for higher education and research means for Finland and Aalto
Aalto has the capability and the will to act as a trailblazer in implementing the vision.
16 Jun 2026
Coming soon: Aalto ARTS Grad Show 2026
We're thrilled to invite you to the Aalto ARTS Grad Show 2026 of the School of Arts, Design and Architecture!
16 Jun 2026
From seaweed to startup, fostered by PdP and Aalto’s ecosystem
Sealevä shows how Aalto’s innovation ecosystem can turn biomaterial ideas into companies, combining education, infrastructure and entrepreneurial mindset to reshape how products are made.
15 Jun 2026
Unplanned network outage in Aalto network on 15 June from 10:40 to 10:50
Network now working normally
15 Jun 2026
Watching the Anagama: Heat, collaboration, craft and waiting
CoDe community participates in a traditional Anagama firing at Ceramic Center Kuu, Orimattila
15 Jun 2026
ACME at Unite! Research School 2026
Ahmed Othman and Shreeram Pillai participated in Unite! Research School 2026 in Torino and Oropa, Italy, joining an international doctoral programme focused on interdisciplinary collaboration, research communication, and academic development.
14 Jun 2026
Why are food bank recipients throwing food away?
Recipients of the handouts told Yle that some of the items are not necessarily useful when the goal is to feed a family.
12 Jun 2026
An interest in geospatial information and Finnish student culture led Katariina Kuoppala to Aalto
Katariina Kuoppala first discovered geospatial information during her bachelor’s studies abroad. In the Master’s Programme in Geoinformatics, she has been able to apply the latest technologies in practical projects and build expertise for her future career.
12 Jun 2026
Strong results from the Research Council’s winter call
A total of 54 Aalto researchers received Academy Research Fellow or Academy Project funding from the Research Council of Finland. The total funding awarded to Aalto University amounts to 33.2 million euros.
12 Jun 2026
Grants from Matti Lehti fund for the year 2026 awarded
The Matti Lehti fund has been donated to develop and encourage research, teaching and studies on digital information society in the School of Business
12 Jun 2026
Aalto and European partners develop an international course in printed and flexible electronics
Unite! students searching for doctoral positions can now explore a dedicated category in the Unite! Catalogue for Students.
11 Jun 2026
Join a Unite! Widening training on intellectual property, knowledge valorisation and research entrepreneurship
The three-day programme at KTH Stockholm provides participants with practical knowledge and tools to navigate innovation processes in research environments.
11 Jun 2026
Aalto University’s solutions at the New European Bauhaus Festival support the EU’s ambition to become world leader in circular economy
Aalto University presented several different circular economy solutions at The European Commission’s New European Bauhaus Festival in Brussels. The event brought together leading names in EU policymaking, researchers, designers and grassroots actors from across Europe to shape a more sustainable future.
11 Jun 2026
Iina Vaajamo appointed to a five-year fixed-term Assistant Professorship at the Department of Chemical and Metallurgical Engineering
DSc. (tech.) Iina Vaajamo has been appointed to a five-year fixed-term position as Assistant Professor in the tenure track system at the Department of Chemical and Metallurgical Engineering effective 1. September 2026. The field of the professorship is pyrometallurgy.
11 Jun 2026
Aalto offering free education to architects after €260 000 donation
Koulutuksen tavoitteena on täydentää erityisesti arkkitehtialan ammattilaisten osaamista vastaamaan nykypäivän tarpeita.
11 Jun 2026
Most teens fear loneliness if Finland bans social media
A large survey asked nearly 61,000 kids and young people about their use — and opinions — of social media.
11 Jun 2026
Rehtorinvirkojen yhdistäminen kuormittaa Tampereella
Tampereen kaupunki lakkauttaa kaksi lukiorehtorin virkaa heinäkuun alusta alkaen. Silloin kaupungin neljä lukiota yhdistetään hallinnollisesti kahdeksi. Ratkaisu on osa kaupungin säästöpäätöksiä, ja se syntyi viime syksyn yhteistoimintaneuvottelujen jälkeen. Vastedes Pyynikin lukiolla ja Tampereen lyseon lukiolla on yhteinen rehtori, samoin Sammon keskuslukiossa ja Aikuislukiossa. Yhteisestä johdosta huolimatta o ppilaitokset jatkavat itsenäisinä lukioina. Kuormittuuko uusi johto liikaa? Muutos on jo ennen toteutumistaan herättänyt lukioiden henkilöstössä hämmennystä ja kritiikkiä. – Olen saanut huolestuneilta työntekijöiltä poikkeuksellisen paljon yhteydenottoja, Tampereen lukiokoulutuksen työsuojeluvaltuutettu Arto Kauppinen kertoo. Työntekijät ovat olleet huolissaan kolmesta asiasta: Kuormittuuko uusi johto liikaa? Valuvatko johtoportaan työt myös muille työntekijöille? Olivatko irtisanomiset ylipäätään perusteltuja? Rehtorien irtisanomiset ja opettajien tyytymättömyys kaupungin lukiokoulutuksen johtoa kohtaan johtivat yli sadan opettajan allekirjoittamaan adressiin maaliskuussa. Myös opiskelijat osoittivat mieltään rehtorin virkojen säilyttämisen puolesta. Kauppisen mukaan apulaisrehtorien vastuut ovat kevään aikana pysyneet ennallaan. Apulaisrehtorit ovat kuitenkin olleet niin työllistettyjä, että heidän töitään aiotaan ensi lukuvuoden alussa resursoida opettajille. – Esimerkiksi Pyynikin apulaisrehtori on aiemmin vastannut ylioppilaskokeiden järjestelyistä. Jatkossa tehtävän hoitaa opettaja eri korvausta vastaan. Työsuojeluvaltuutetut olisivat toivoneet itselleen merkittävämpää roolia yt-prosessin aikana. Lukioiden henkilöstön sairauspoissaolot lisääntyivät huomattavasti kevään aikana. Kauppinen arvelee, että ensi lukuvuoden kuluessa nähdään, miten paljon yt-tilanne ja tehdyt leikkaukset työntekijöitä lopulta rasittivat. – Työsuojelun keskeinen tehtävä on seurata kuormitusta ja tarvittaessa vaatia työnantajalta lisäresursseja kuormituksen hallitsemiseksi. Säästöt eivät saa johtaa henkilöstön kuormituksen kasvuun. Kun yt-neuvottelut viime elokuussa alkoivat, luottamukselliset keskustelut käytiin työntekijöitä edustaneiden pääluottamusedustajien ja työnantajapuolen kesken. Työsuojeluvaltuutetut eivät Tampereella istuneet pääneuvottelupöydässä, vaikka sekin olisi ollut mahdollista, jos kaupunki olisi heidät sinne kutsunut. Työsuojeluvaltuutetut saivat äänensä kuuluville pääluottamusedustajien kautta. He kuitenkin olisivat toivoneet itselleen merkittävämpää roolia yt-prosessin aikana. – Me olemme työsuojelun asiantuntijoita. Siksi meidän olisi pitänyt olla suoraan kertomassa jo valmisteluvaiheessa, millaisia todennäköisiä vaikutuksia suunnitelluilla päätöksillä tulee olemaan henkilöstön työhyvinvointiin. Yt-neuvottelujen päätyttyä viime lokakuussa Tampereen kaupunki irtisanoi 72 työntekijäänsä. Kasvatuksen ja koulutuksen aloilla kaupunki leikkasi hallinnollisia tehtäviä. The post Rehtorinvirkojen yhdistäminen kuormittaa Tampereella appeared first on Opettaja.fi .
11 Jun 2026
Thursday's papers: 'Serious problem' with combat uniforms, Helsinki seaside pool demolition, and are you walking enough?
The combat uniforms are used by troops from Finland, Norway, Sweden and Denmark.
11 Jun 2026
The use of artificial intelligence in business has been a popular topic in customized student business projects
The student group is selected based on the needs of each project’s client
11 Jun 2026
Aalto University partners with Indian universities to advance digital disaster response
Students and early-career researchers across engineering, data science, and environmental fields joined Aalto University’s intensive course with visiting professors from India to learn how modern digital systems can improve disaster readiness and response
10 Jun 2026
Rodrigo Serna-Guerrero appointed Dean of the Aalto University School of Chemical Engineering
Serna-Guerrero will start his five-year term on 1 December 2026
10 Jun 2026
Facilitation — the research career skill that travels with you?
A new Aalto multi-disciplinary doctoral course From Expert to Enabler: Facilitation Skills for Researchers teaches facilitation methods straight from industry and research - and ready for use.
10 Jun 2026
Wednesday's papers: Space ambitions take off, army's gender gap, and teens go analogue
Finland has a new unicorn company.
10 Jun 2026
Amer Cultural Foundation supports Aalto’s Center for Radical Creativity: 'Fine-tuning alone is no longer enough'
The Amer Cultural Foundation is donating €600,000 to Aalto University’s Center for Radical Creativity
10 Jun 2026
Zoom service maintenance on 13 and 20 June between 00.00 and 07.00
Users may not be able to start or join meetings during these times
9 Jun 2026
NCP wants to enshrine abortion rights in Finnish Constitution
The proposal was put forward by the women's wing of the right-leaning party.
8 Jun 2026
From theory to practice: students enhance an accessible MRI scanner
Master’s students Teemu Rauha and Elias Viitanen designed new filters for an accessible magnetic resonance imaging (MRI) scanner, aiming to reduce interference and improve image quality. The technology, developed within a research project, could one day accelerate diagnoses of conditions such as stroke.
8 Jun 2026
New DPSP tool for doctoral studies published
A new digital DPSP tool has replaced the old DPSP tasks on students’ MyStudies portal and the approval method for supervising professors on Student Success Hub.
8 Jun 2026
The Foundation for the Advancement of Finnish Securities Markets awards Juho Tuuliainen and Ville Virkkunen for their excellent Master’s thesis in the field of finance
Both students will receive a €3,500 scholarship.
8 Jun 2026
Lakinurkka: Pitääkö työpaikan tukalaa kuumuutta sietää?
Työnantajan pitää toimia, jos sisälämpötila nousee päiväkodissa tai oppilaitoksessa toistuvasti tukalaksi. Työturvallisuuslain mukaan työstä ei saa aiheutua terveyshaittaa tai -vaaraa. Suomen lait eivät määrää maksimilämpötilaa päiväkodeille tai oppilaitoksille. Siksi työnantajat toimivat viranomaisohjeiden varassa. Ne huomioivat sekä oppijat että työntekijät. Jos päiväkotien tai oppilaitosten sisälämpötila nousee toistuvasti yli 32 asteen, voi terveydenhuollon valvontaviranomainen Valvira puuttua asiaan. Työsuojeluviranomainen määrittelee kuumatyön rajaksi 28 astetta, jonka jälkeen työntekijöille pitää järjestää ylimääräisiä taukoja työn raskauden mukaan. Helleaallon iskiessä työnantajan pitää seurata ja dokumentoida toimitilojen lämpötiloja tiheästi eritoten luokissa, ryhmätiloissa ja lepohuoneissa, joissa oleskellaan eniten. Lämpötilojen lisäksi pitää kiinnittää huomiota tiloissa toimivien työntekijöiden, lasten ja nuorten jaksamiseen. Heidän voipumisensa kertoo usein ongelmasta jo ennen mittareita. Työnantajan pitää puuttua tilanteeseen, jos lämpötilarajat paukkuvat pitkäjaksoisesti ja toistuvasti. Myös se pitää dokumentoida, auttavatko tehdyt toimenpiteet. Kuumuutta taklataan ensisijaisesti teknisin toimin, kuten ilmanvaihdon tehostuksella, tuulettamisella, aurinkosuojauksella, tilapäisillä tuulettimilla tai ilmanviilentimillä. Jos nämä eivät auta, pitää siirtyä organisoinnin keinoihin: tauottaa työtä, muokata työtehtäviä tai vaihtaa tilaa. Paahteisena päivänä kannattaa ulkoilla aamulla tai myöhään iltapäivällä ja suosia kevyttä ja rauhallista tekemistä raskaan liikunnan sijaan. Helteisiin voi varautua ennalta. Oppilaitoksissa ja päiväkodeissa kannattaa laatia suunnitelma, josta käy ilmi, miten helleaallon aikana toimitaan. OAJ:n lakitiimi ja edunvalvonta eivät ole saaneet yhteydenottoja päiväkotien tai koulujen tukalien lämpötilojen takia. Heidän mukaansa vaikuttaa siltä, että työnantajat ovat hyvin perillä esimerkiksi Työterveyslaitoksen ohjeista. Kysymykseen vastasi Työterveyslaitoksen tutkija Jutta Karkulehto . Kuva Timo Heikkala. Kysy lakiasioista Tällä palstalla käsitellään opettajan oikeusturvaan ja lakiasioihin liittyviä kysymyksiä ja ilmiöitä. Onko sinulla kysymys työhösi liittyvistä oikeuksista tai vastuista? Lähetä vinkki! The post Lakinurkka: Pitääkö työpaikan tukalaa kuumuutta sietää? appeared first on Opettaja.fi .
8 Jun 2026
Ella Pätsi: Nuori reksi käärii hihat
”Olen 32-vuotias , siis suhteellisen nuori rehtori. Uskon, että iästäni on tässä tehtävässä paljon hyötyä. Minun on esimerkiksi helppo muistaa, millaiselta koulunkäynti tuntui. Suhtaudun myönteisesti uudistuksiin, sekin saattaa olla nuoruuteni ansiota. Hyppäsin Posion peruskoulun rehtorin hommaan reilu vuosi sitten kesken lukukauden. Sain johdettavakseni nelisenkymmentä työntekijää. Koulussa on 160 oppilasta. Olin ensin luokanopettaja ja sen jälkeen apulaisrehtorin viransijainen. Vuoden ajan jaoin sijaisuuden toisen opettajan kanssa. Sen jälkeen olin kaksi vuotta peruskoulun apulaisrehtori. Huomasin, että rehtorin työ on kivaa. Kun aloitin rehtorina, talousjohtaminen oli minulle uutta. Siihen ja kaikkeen muuhunkin olen saanut apua opetushallinnon opinnoista sekä johtamisen ja yritysjohtamisen erityisammattitutkinnosta, jonka saan kesäkuussa valmiiksi. Vertaistukea on antanut myös Koillismaan ja Itä-Lapin koulujen rehtorien verkosto. Vain muutama koulun työntekijöistä on minua nuorempi. Aluksi hiukan hirvitti, miten osaan siirtyä kollegan roolista esihenkilön rooliin, mutta hyvin se on sujunut. Arvostan kokeneempien opettajien osaamista, ja he haluavat, että onnistun työssäni. Haluan, että asioista keskustellaan ja saadaan mahdollisimman monta eri näkökulmaa päätöksenteon tueksi. Jossain kohtaa keskustelulle pitää toki vetää raja, todeta, että päätös on tämä ja siinä pysytään. Moni opettaja näyttää kaipaavan sitä, että asiat eivät jää auki. Opettajat ovat tottuneet autonomiaansa. Jotta he voivat rauhassa ja hyvillä mielin hoitaa tehtäväänsä, he tarvitsevat työlleen riittävät resurssit ja selkeän ohjeistuksen. Meillä ryhmäkoot ovat kohtuulliset, useimmissa ryhmissä on 10–15 oppilasta. Keväällä saimme valmiiksi uudet mallit poissaoloihin puuttumisesta ja siitä, miten huoli otetaan puheeksi. Rehtorin työssä tulee koko ajan vastaan uusia juttuja. Esimerkiksi oppimisen tuen ohjeistuksiin on tullut paljon muutoksia, jotka pitää viedä käytäntöön. Aluksi uudet haasteet saattavat turhauttaa, mutta en jää tuleen makaamaan vaan käärin hihat. Kehitämme parhaillaan kuntaamme tekoälystrategiaa, ja olemme varanneet ensi lukuvuodelle resurssia tekoälyopettajan erityistehtävään. Olen valmistunut elämänkatsomustiedon aineenopettajaksi ja rehtorina kipuilen välillä sitä, että ehdin opettaa vain muutamia tunteja viikossa. Tunnen, että minulla olisi vielä paljon annettavaa opettajana. Silti kannustan kokeilemaan rehtorin ammattia, jos se yhtään kiinnostaa. Opettajaksi voi palata, jos huomaa, että rehtorin työ ei olekaan oma juttu. Jo apulaisrehtorina opettelin vetämään rajoja ja priorisoimaan. En tee kotona töitä. Työaika loppuu, kun haen kaksivuotiaan lapseni päiväkodista. Puolisoni on poromies, ja hänen työnsä rytmittää elämäämme. Poroerotukset osuvat syysloman aikoihin. Aiemmin olin aitauksessa ottamassa poroja kiinni, mutta nyt katselen menoa lapsen kanssa aidan takaa. The post Ella Pätsi: Nuori reksi käärii hihat appeared first on Opettaja.fi .
8 Jun 2026
Kysy palkasta ja työehdoista: Millaisin ehdoin saan ansiosidonnaista työttömyysturvaa?
Kuvitellaan nuori opettaja, jolla on takanaan ensimmäinen lukuvuosi töissä ja työttömyyskassan jäsenenä. Hänen määräaikainen työsuhteensa on juuri päättynyt, ja seuraava pesti on jo tiedossa. Työt alkavat syksyllä. Nyt opettaja ihmettelee, miksi hän ei saa kesällä ansiosidonnaista päivärahaa. Hän on kuullut, että kollegat ovat sellaisen aiempina vuosina saaneet. Ansiosidonnaisen päivärahan yhtenä ehtona on, että työtön työnhakija on kerryttänyt riittävästi työssäolokuukausia sinä aikana, jona hän on ollut työttömyyskassan jäsen. On totta, että aiemmin yksi lukuvuosi riitti täyttämään työssäoloehdon. Syyskuussa 2024 ehtoja kuitenkin muutettiin, ja työssäoloehto piteni 6 kuukaudesta 12 kuukauteen. Kiristykset näkyvät opetusalalla selkeästi. Tämä johtuu siitä, että opettajien työura alkaa usein lukuvuoden mittaisilla määräaikaisuuksilla, joiden kesto on tyypillisesti 9 tai 10 kuukautta. Työssäolokuukaudet kertyvät maksetun palkan perusteella, ei tehtyjen työtuntien mukaan. Työssäolokuukaudeksi lasketaan kuukausi, jonka aikana henkilölle maksetaan palkkaa vähintään 930 euroa. Tuoreen opettajan kannattaa liittyä kassan jäseneksi heti, kun hän aloittaa ensimmäisen palkkatyönsä. Ansiosidonnaiseen päivärahaan vaadittavat työssäolokuukaudet kertyvät nimittäin vain siltä ajalta, kun henkilö on työttömyyskassan jäsen. Pidennetyn työssäoloehdon takia monet opettajat saavat ansiopäivärahaa vasta useiden työjaksojen jälkeen. Muutos tuntuu erityisen epäreilulta aikana, jolloin on vaikeaa saada työtä ja vielä vaikeampaa löytää vakituinen työsuhde. Toisaalta entistä pidempi työssäoloehto vaikuttaa myös uran keskivaiheilla. Kassan jäsen saa ansiopäivärahaa joko 300, 400 tai 500 päivältä. Työuran pituus määrää päivien määrän. Kun ansiosidonnaisen päivärahan enimmäisaika on käytetty, voi henkilö hakea etuutta Kelasta. Jotta ansiopäivärahaoikeus voisi syntyä uudelleen, on työssäoloehdon täytyttävä uudestaan. Nykyisin tämä tarkoittaa 12 kuukauden työssäoloehtoa, mikä voi tehdä ansiopäivärahan piiriin palaamisesta entistä vaikeampaa. opettaja.fi » Hallituksen tekemät muutokset voivat näkyä kesätyöttömän lompakossa ote-kassa.fi Kysymykseen vastasi kassanjohtaja Jenni Korkeaoj a Työttömyyskassa Otteesta. Kuva Tero Blomberg. Kysy palkasta ja työehdoista Onko sinulla palkkauksesta ja työehdoista kysymys, johon vastaaminen auttaisi myös kollegojasi? Lähetä vinkki! The post Kysy palkasta ja työehdoista: Millaisin ehdoin saan ansiosidonnaista työttömyysturvaa? appeared first on Opettaja.fi .
8 Jun 2026
Arki ja tunteet: Oppimisen perustaa rakentamassa
Eemeli Ojalainen , varhaiskasvatuksen opettaja, Sammon päiväkoti, Tampere Tämän muistan aina Olen opettajana 1–3-vuotiaiden ryhmässä, ja kuulen usein, miten pienten kanssa ei voi tehdä tätä tai tuota. Olen eri mieltä: kyllä pystyy ja pitääkin tehdä. Hyvä esimerkki tästä on viimekeväinen retkemme kaupungin ulkoilualueelle, Niihaman metsään. Puolen tunnin matka taittui bussilla. Perillä paistoimme lettuja ja ihastelimme järvellä uiskentelevia joutsenia ja sorsia. Luontoretki oli kaupunkiympäristöön tottuneille pienille elämys. Se säilyi lasten puheissa kauan. Reissun jälkeen teimme päiväkodissa pitkään erilaisia luontoprojekteja. Olisinpa tiennyt aiemmin Opintojen aikaan ja valmistuttuani työskentelin eskareiden kanssa. Olin tottunut suunnittelemaan päivät tosi täyteen ohjelmaa. Kun tulin pienten ryhmään, yritin toimia samalla tavalla. Varsin pian huomasin, että päivissä pitää olla paljon väljyyttä. Lapsille pitää antaa aikaa tehdä itse ja ihmetellä vaikkapa seinälle piirrettyä nallea. Sillä tavalla pikkuiset oppivat. Tämä ei toki tarkoita, että ohjelmaa ei pitäisi suunnitella. Suosittelen Moni kollega on sanonut, että ei halua töihin pienimpien ryhmään. Kannustan kaikkia kuitenkin kokeilemaan, jos tulee tilaisuus. Oppimisen perusta muodostuu varhaisimmissa vuosissa. Niiden aikana lapselle rakentuu hyvä minä-kokemus, pystyvyyden tunne ja käsitys siitä, että on tärkeä. Turvallisuuden tunne on kaiken perusta. Kun on hyvä olla, uskaltaa kokeilla ja toteuttaa itseään. The post Arki ja tunteet: Oppimisen perustaa rakentamassa appeared first on Opettaja.fi .
8 Jun 2026
Opettaja-lehti 120 vuotta: Puutarhanhoitoa, hiihtoa – ja ikikeskustelu lomien kuninkaan kohtalosta
Loma. Ai mikä ihana asia, vai mitä? Aina koulujen lomat eivät kuitenkaan ole tarkoittaneet samaa vapautta kuin nykyään. Vuoden 1921 oppivelvollisuuslain myötä kansakoulun kahdelle ylimmälle luokalle voitiin myöntää perunannostoloma, tai oikeastaan lupa, joka laskettiin koulutyöksi. Opettajain Lehti listasi muitakin lain pykäliä: ”Oppilaiden on keväällä otettava osaa koulun puutarhan kuntoonpanoon siinäkin tapauksessa, että se siirtyy kevätlukukauden jälkeen.” Kouluhallitus hyväksyi hiihtoloman kansa- ja oppikouluihin 1933. Urheilemiseen tarkoitettua lomaa ajoi erityisesti Lauri ”Tahko” Pihkala , joka noihin aikoihin kirjoitti myös Opettajain Lehteen useampiosaisen kannanoton hiihtämisen kasvatuksellisista hyödyistä. Toisin kuin voisi luulla, syysloma ei ole perunannostoloman perillinen. Nykyisestä syyslomasta voi kiittää OAJ:tä, jonka ehdotukseen Kouluhallitus alkoi suhtautua myönteisesti 1980–1990-lukujen taitteessa. Sitä ennen oli saavutettu jo viisipäiväinen kouluviikko, joka astui pysyvästi voimaan lukuvuoden 1972–1973 alussa. Vieläkään lomien kuningas, kesäloma, ei saa levätä rauhassa. Jälleen kerran tänä vuonna keskustellaan loman siirtämisestä eteenpäin, vaikka valtaosa opettajista vastustaa ajatusta. Lähteenä myös Juho Kotakallion kirjoitus HOAY:n Rihveli-lehdessä 1/2026. Optimistijollat seilasivat leppoisasti heinäkuun lehden kannessa 1972. Optimismiin olikin syytä, sillä elokuussa Suomessa siirryttiin viisipäiväiseen kouluviikkoon. Pääkirjoitus ruoti peruskoulujärjestelmän uudistuksia ja niiden aiheuttamia lisätöitä lukuvuoden 1972–1973 alussa. Syys- ja toukokuun lauantait vapautettiin koulutyöstä 1968. Lehdessä pohdittiin viisipäiväisen viikon potentiaalisia ongelmia. Opettajille järjestettiin golfturnaus elokuussa 1990. Osallistumaan pääsi greencardilla ja sadalla markalla. Metsien hyötykäyttönäkökulma oli esillä Opettajain Lehden kirjoituksessa ennen vuoden 1927 kesälomaa. Opettaja-lehti esitteli vuonna 2019 jouluttajan eli todellisen jouluihmisen Onneli Mentulan. Uimataito oli ajankohtainen puheenaihe jo 1968. Kokemäkeläisestä Matista oli juuri tullut uimamaisteri. Lehden pilapiirtäjä käänsi perinteisen mielikuvan päälaelleen kesäloman kynnyksellä 1980. Kummalla olikaan kiire kesälaitumille, oppilailla vai opella? OAJ:n ajama tavoite viikon syyslomasta näkyi lehdessä vuonna 1990. The post Opettaja-lehti 120 vuotta: Puutarhanhoitoa, hiihtoa – ja ikikeskustelu lomien kuninkaan kohtalosta appeared first on Opettaja.fi .
8 Jun 2026
Lukijan mielipide: Toisen asteen maksut uhkaavat yhdenvertaisuutta
Toisen asteen koulutuksen uudet lukukausimaksut eivät osu vain kolmansista maista muuttaviin opiskelijoihin vaan myös Suomessa jo asuviin maahanmuuttajanuoriin. Monille perheille 8 000–20 000 euron lukuvuosimaksut ovat mahdottomia, ja näin osa nuorista suljetaan koulutuksen ulkopuolelle. Aikuisten perusopetuksessa usea maahanmuuttajanuori saa peruskoulunsa päätökseen ja vahvistaa suomen kieltä jatkaakseen opintojaan toisella asteella. Me oppilaitoksissa työskentelevät opinto-ohjaajat olemme jo nyt huomanneet, miten nuoren tai hänen perheensä oleskelulupa voi ratkaista sen, onko koulutukseen hakeutuminen edes mahdollista. Monille perheille 8 000–20 000 euron lukuvuosimaksut ovat mahdottomia. Maksuperusteet vaihtelevat eri koulutusmuotojen välillä: Lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa on erilaiset maksuperusteet. Tuva-koulutuksessa ei peritä lukukausimaksuja. Erityisen eriyttävää on, että nuoren oikeudet riippuvat siitä, millaiset perusteet perheenkokoojan ensimmäisessä oleskeluluvassa on. Lakimuutoksen seuraukset näkyvät suoraan nuorten tulevaisuudessa. Ilman koulutusta työllistyminen vaikeutuu, mikä lisää syrjäytymisen riskiä. Epäselväksi jää, tuovatko lukuvuosimaksut todellista taloudellista hyötyä, kun niiden hallinnointi aiheuttaa oppilaitoksille uusia kustannuksia. Suomessa koulutuksen on perinteisesti nähty olevan yhdenvertaisuuden ja kotoutumisen perusta. Nyt tästä periaatteesta ollaan siirtymässä suuntaan, jossa nuoren mahdollisuudet riippuvat yhä enemmän oleskeluluvan perusteesta ja perheen varallisuudesta. Opinto-ohjaajat Katarina McAlester, Kati Heikkilä, Anne-Marie Leskinen, Mia Snellman ja Maria Ojasti Lähetä kirjoituksesi mielipidepalstalle lomakkeella, jonka löydät osoitteesta opettaja.fi/osallistu-lehden-tekemiseen. Toimitus editoi tekstejä. Julkaisemme kirjoituksen nimimerkillä vain poikkeustapauksessa. The post Lukijan mielipide: Toisen asteen maksut uhkaavat yhdenvertaisuutta appeared first on Opettaja.fi .
8 Jun 2026
Tiedätkö Aapo Heikkilän? Ortopologian dosentti teki varjotieteestä itselleen uran
Koulutuksen maailma on suuria persoonia pullollaan. Osa herättää oppilaissa pelonsekaista kunnioitusta, osa saa valtaansa huumorilla tai taidolla kertoa monimutkaisetkin asiat ymmärrettävästi. Uskallan kuitenkin väittää, ettei joukosta kovin monta Aapo Heikkilää persoonallisempaa löydy. Heikkilä ilmestyi Oulun yliopiston uutuuttaan hohtaville käytäville 1960-luvun alussa. Vaikka Heikkilä ei koskaan ollut yliopiston kirjoilla, hän istuskeli usein luonnontieteiden luennoilla. Erityisen kiinnostunut hän oli matematiikasta. Oppi ei Heikkilän päässä jalostunut aivan samanlaiseksi ymmärrykseksi kuin muilla. Herrasmiehen tavoin käyttäytyneestä Heikkilästä tuli kuitenkin jonkinlainen nuoren yliopiston maskotti. Heikkilä kehitteli oman ortotopologiaksi nimeämänsä tieteen. Tieteenhaara tutki kaikkia mahdollisia luonnonilmiöitä ja sen syvimpään olemukseen pääsi tutustumaan, kunhan oli vaan ”ylioppilas ja hyvä matikassa”. Tieteensä sanomaa Heikkilä levitti massaluennoilla, joihin usein kuului yliopistomaailmassa ainutlaatuinen kolehdin keruu. Hän luennoi selin yleisöön täyttäen väsymättä liitutauluja yhtälöillä, joilla pureuduttiin muun muassa sinisen elektronin symbioosiin kierteisgalaksin hypotenuusassa. Mistä tahansa lähtökohdasta Heikkilä laskelmissaan lähtikin, hän päätyi todisteluketjun päätteeksi nollaan tai joko–tai-asetelmaan. Jos ei muuten, niin riittävän määrän ultrafilttereitä käyttämällä se kyllä onnistui. Jos jokin jäi askarruttamaan, Heikkilän löysi tupakkapaikalta. Välit henkilökunnan enemmistöön olivat sitä luokkaa, että Heikkilä saattoi kesken luennon marssia saliin, supattaa luennoitsijan korvaan jotakin ja poistua paikalta pariakymppiä rikkaampana. Osa professoreista piti vaarallisena, että yliopisto tunnetaan humpuukitieteen tekemisestä. Kun luonnontieteet muuttivat Linnanmaan kampukselle 1970-luvulla, fysiikan laitoksen siivouskomeron ovenpieleen ilmestyi kyltti ”Ortotopologian dosentti Aapo Heikkilä”. Epäilijöille Heikkilä saattoi näyttää silloisen Oulun yliopiston rehtorin kirjoittamaa todistusta, jossa hän totesi Heikkilän luennon ”vastanneen täysin odotuksia”. Akateemista painoarvoa lisäsi, että yliopiston pikkujouluissa 1978 Heikkilä otti ja väitteli tohtoriksi. Ilmiö ja valtakunnanjulkkis Heikkilästä tuli 1980-luvulla, jolloin hän luennoi myös muissa yliopistoissa sekä pääsi Ylen pääuutislähetykseen. Uutisissa luentoa piti ”Suomen kosmisen elämän suihkujettiin” kuuluva dosentti Heikkilä. Kaikille Oulun yliopiston edustajille Heikkilän kuuluisuus ei ollut helppo niellä. Osa professoreista piti suorastaan vaarallisena, että yliopisto tunnetaan parhaiten humpuukitieteen tekemisestä. Jollakin tasolla Heikkilä varmaan itse uskoi sepitteeseensä. Aidosti matemaattisesti lahjakas poika oli lapsena sairastanut aivokalvontulehduksen, jolla saattoi olla vaikutusta hänen erikoiseen käytökseensä. Ihmisiä Heikkilä kuitenkin osasi koskettaa, mistä osoituksena oli pitkä akateeminen ura, elämäkertakirja ja Markku Pölösen kirjoittama näytelmä Ortotopologian lopulliset alkeet , jossa Mika Nuojuan roolisuoritusta katsellessa on vaikea päättää, pitäisikö itkeä vaiko nauraa. Lähteenä kirjoittajan omien muistikuvien lisäksi muun muassa: Olavi Heikkinen: Ortotopologi Aapo Heikkilä: Varjotutkija ja tähtiluennoitsija. Oulun yliopistoseura, Oulun yliopiston ylioppilaskunta 2012. Useita lehtiartikkeleita ja uutisia Ylellä, Helsingin Sanomissa, Lapin Kansassa ja Oulun ylioppilaslehdessä. Lisää tarinoita Heikkilästä: Reijo Tolppi: Ota rahat ja juokse, SKS 2025. The post Tiedätkö Aapo Heikkilän? Ortopologian dosentti teki varjotieteestä itselleen uran appeared first on Opettaja.fi .
8 Jun 2026
Elisa Pakarisen pakina: Lehtorin taianomainen juhannus
Keskikesän yössä leijuu magiaa, joka irrottaa edellislukuvuodesta ja valmistaa seuraavaan. Vasta silloin lehtori laskeutuu lomalle. Juhannussaunassa hän tuntee katharsiksen. Riittävyyden lihasten kireys sulaa. Tummien tuntimuistojen äänet vaimenevat, kun kasvutoivon vihreät lehdet iskevät ihoon. Koivumehun tuoksu syrjäyttää ahtaat ajatukset. Tilan valtaa selviytymisen riemu. Juhannuskokon ympärillä hypellessä ja laulaessa turhautumat ja patoutumat haihtuvat savuna ilmaan. Hyvästi painajaiset ja Wilman pilaama elämä. Koulussa ollaan vain töissä. Hapannaamat vähenevät käenkaalilla. Kun liekit hiipuvat, suuntaudutaan tulevaan. Käen kukkumisesta voi laskea kivoja yllätyksiä, kuten pullaperjantait, kympin oppilaat tai vuodet eläkkeeseen. Öisestä luonnosta poimitaan seitsemän kukkaa opetusryhmää kohti. Ne parantavat työn kognitiivista ergonomiaa, jos ne laittaa juhannusyön ajaksi tyynyn alle. Konkarilehtoreilta saa vinkkejä sopivista kukista, mutta omaa intuitiota ei pidä vähätellä. Pahansisuiset oppilaat vaikenevat, jos valitsee ohdakkeen. Hapannaamat vähenevät käenkaalilla. Ylivilkkautta hillitsee jokapaikansara ja näsäviisautta lillukka. Yleistä häröilyä estää nurmirölli ja oppituntiväsymystä nuokkuhelmikkä. Lehtoritiheällä alueella liikkuva aloittaa keräilynsä metsätähdellä, koska tämä fiksuja lempioppilaita lisäävä suosikkikukka hamstrataan nopeasti loppuun. Kevään stipendiaatin kasvot voi kurkata lehdon lähteestä. Kasviretkellä realisti haalii takataskuunsa taikavoimia tilanteisiin, joissa laillinen teinipedagogiikka ei toimi. Se onnistuu polkemalla pontevasti saniaistuheikko lyttyyn. Lehtorin juhannusyö huipentuu kasteiselle niitylle, jonne kirmataan ilman rihmankiertämää. Onhan tärkeä pysyä terveenä, jotta saa opettaa. Se on myös ainoa keino varmistaa, että opetustyö kantaa tulevana lukuvuonna runsaasti laatuhedelmää. The post Elisa Pakarisen pakina: Lehtorin taianomainen juhannus appeared first on Opettaja.fi .
8 Jun 2026
Essee: Koulutus herätti ajatteluni eloon, ja siinä piilee sen itseisarvo
Keväällä 2023 aloitimme parhaan ystäväni kanssa usein päivän aamukahvilla Helsingin yliopiston Tiedekulmassa. Olimme yhtä aikaa opintovapaalla, ei ollut mihinkään kiire. Ystäväni pakersi teologian kurssien parissa, minä syvennyin bio- ja ympäristötieteisiin. Se oli hieno kevät. Saimme suunnitella omat aikataulumme ja viettää paljon aikaa yhdessä. Kuin olisi fuksivuoteen palannut. Olin innoissani opinnoista. Tunsin, kuinka ajatteluni heräsi unesta, johon se oli minulle epäsopivassa työssä vaipunut. Voin hyvin, ja se näkyi myös muussa elämässäni. Ehdin saada opintoihini aikuiskoulutustukea ennen kuin maan hallitus lakkautti sen. Sain myös apurahan, joka kattoi osan avoimen yliopiston kurssimaksuista. Yliopistolle opintoni aiheuttivat ainakin materiaalikuluja ja opettajien palkkakustannuksia. Olisi varmasti mahdollista laskea, mitkä olivat opintojeni kokonaiskustannukset. Sen sijaan sitä, mikä on ollut niiden taloudellinen tuotto minulle – saati yhteiskunnalle – ei voi mitenkään laskea. Kukaan ei tiedä, paljonko Suomen bruttokansantuote on kasvanut opiskeluni tuloksena. Se on ongelma nykyisessä talousjärjestelmässä. Tällä tavoin määriteltynä myös opettajien työ on hoivatyötä isolla H:lla. Bkt ei huomioi hoivan arvoa. Tämän kritiikin tanskalainen feministi ja ihmisoikeusaktivisti Emma Holten esittää kirjassaan Kuluerä . Hoiva käsitetään usein jonain, mitä vain sairaat, vanhukset, vammaiset ja lapset tarvitsevat. Holten määrittelee hoivan paljon laajemmin feministisen taloustieteen kautta: se on jatkuvasti läsnä jokaisen ihmisen elämässä ja ihmisten välillä. Hänen mukaansa hoiva on yhteiskunnassa usein näkymätöntä ja naisten tekemää palkatonta tai palkallista työtä. Hoiva auttaa meitä pysymään terveinä, tyytyväisinä ja elossa. Jokainen meistä on riippuvainen toisten antamasta hoivasta. Se on siis välttämätön edellytys kaikelle työlle, myös sille, jonka euromääräinen vaikutus talouteen on suora ja jota siksi kutsutaan tuottavaksi. Ilman neuvoloita ei syntyisi startuppeja. Tällä tavoin määriteltynä myös opettajien työ on hoivatyötä isolla H:lla. Päiväkodeissa ei vain vaihdeta vaippoja ja pueta kurahousuja, vaan varhaiskasvatuksen opettajien pedagoginen osaaminen luo perustaa lastemme kasvulle ja hyvinvoinnille. Elämän varrella koulutus rakentaa sivistystämme ja herättää ajatteluamme yhä uudelleen, vielä aikuisenakin. Oppilaitoksissa kasvavat juuret myös niille teknologian innovaatioille, joiden varaan poliitikot ja taloustieteilijät laskevat Suomen tulevaisuuden. Holtenin mukaan hoivaa ei osata laskea mukaan bkt:hen, koska sillä ei usein ole hintaa. Ja kun ei ole hintaa, ei ole vallitsevassa taloustieteessä ja -politiikassa arvoa. Ihmisten hyvinvointia ja tyytyväisyyttä ylläpitävän jokapäiväisen toiminnan arvo on siis bkt:ssä pyöreä nolla. Siksi kansantuotetta ei pidä käyttää yhteiskunnan hyvinvoinnin mittarina. Tästä varoitti jo bkt:n kehittäjä Simon Kuznets 1930-luvulla. Koulutuksesta leikkaaminen on varsin lyhytnäköistä politiikkaa. Opettajien työn arvo tunnustetaan kyllä eduskunnan istuntosalin puheenvuoroissa. On silti perusteltua esittää tämä kysymys: päätyikö koulutus lupauksista huolimatta Petteri Orpon (kok) hallituksen leikkauspöydälle juuri siksi, että siitä ei jää tarkkoja lukuja viivan alle? Koulutukseen kokonaisuutena pätee näet sama logiikka kuin minun nostalgian sävyttämään opintovapaaseeni. Sen kustannukset voi kirjata valtion budjettiin, mutta pitkän aikavälin tuottavuutta ei pysty mittaamaan. Koulutuksen taloudellista vaikuttavuutta on toki tutkittu. Esimerkiksi Valtion taloudellinen tutkimuskeskus julkaisi jo 1991 tutkimuksen koulutuksen yhteyksistä suomalaisten ansiotasoon. Sitra puolestaan tuotti vuonna 2006 laajan tutkimusraportin koulutuksen makro- ja mikrotaloudellisista vaikutuksista. Tämän vuoden toukokuussa OAJ julkaisi tilaamansa taloustieteellisen tutkimuskoosteen koulutuksen merkityksestä yhteiskunnalle. Mikään tutkimus ei pysty esittämään tarkkoja euromääriä tai prosentteja, joilla koulutus on paisuttanut bkt:tä. Mutta yhteistä niille kaikille on, että vaikutus on plusmerkkinen. Kun koulutuksella lisäksi – ja ennen kaikkea – on plusmerkkinen hoivavaikutus ihmisten hyvinvointiin ja sivistykseen, on siitä leikkaaminen varsin lyhytnäköistä politiikkaa. Aikuisopiskelun hyödyt konkretisoituivat minulle nopeasti opintovapaan jälkeen, kun sain työpaikan Opettaja-lehdestä kesällä 2023. Nyt joku ihmettelee, miten biologian opiskelu muka auttoi pääsemään kasvatus- ja koulutusalan julkaisun toimittajaksi. En väitä, että oppiaineella tai sillä, että osasin laskea maapallon lämpötaseita, olisi ollut hakuprosessissa merkitystä. Väitän, että ratkaiseva tekijä oli eloon herännyt ajatteluni. Olin taas innostunut maailman ihmettelystä ja kyseenalaistamattomien totuuksien kyseenalaistamisesta. Kun aloitin työt, kiinnitin heti huomiota OAJ:ssä käytettävään kasvunarratiiviin. Täälläkin puhuttiin koulutuksesta ja opettajien työstä talouden kielellä. Niiden asemaa perusteltiin ja puolustettiin talouskasvun takaamisella. Puhetapa vaivasi minua ja tuntui ristiriitaiselta, sillä samaan aikaan kaikki uudet työkaverini tuntuivat jakavan käsityksen, että koulutuksen perustehtävä ei ole kasvattaa bruttokansantuotetta. Miksi järjestössä, jonka odotin korostavan koulutuksen itseisarvoa ja opettajien työn sivistyksellistä merkitystä, puhutaankin etupäässä rahasta? Tätä esseetä varten keskustelin asiasta OAJ:n pääekonomistin Mika Väisäsen ja koulutuksen rahoituksen erityisasiantuntijan Risto- Matti Alangon kanssa. Lyhyt vastaus edelliseen kysymykseen: koska on pakko. Niin sanotuilla pehmeillä arvoilla ei pärjää vallitsevassa talouspolitiikassa ja tilanteessa, jossa Suomen talous ei ole kasvanut moneen vuoteen. Toki koulutuksen puolustus kasvun perustana on pätevä argumentti, joten voi kysyä, miksi sitä ei käytettäisi. Ennen rahan rinnalla tasavertaisina kulkivat kuitenkin arvot, joilla ei ole mitään tekemistä talouskasvun kanssa. Nuo arvot ovat edelleen todellisia ja läsnä opettajien jokapäiväisessä työssä. Kyse ei ole vasemmisto–oikeisto-asetelmasta. Taloustieteen menetelmät ovat tunkeutuneet kaikille elämän osa-alueille, tiivistää Emma Holten kirjansa pääpointin. Kaikkea pitää nykyään mitata, ja jos toiminta ei ole muutettavissa numeroiksi, se on epäolennaista tai ajanhaaskuuta. Holten huomauttaa, että kyse ei ole vasemmisto–oikeisto-asetelmasta. Suomessakin kaikki eduskuntapuolueet puhuvat samaa talouden kieltä. Talouspuheen juuret ovat jäljitettävissä 1990-luvulle, jolloin julkisia palveluita haluttiin tehostaa niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. OAJ:ssä kasvunarratiivi on korostunut vastareaktiona koulutusleikkauksille, jotka Juha Sipilän (kesk) hallitus aloitti 2010-luvun puolivälis- sä ja joita Orpon hallitus on jatkanut. Kun raha käy vähiin, siitä täytyy pitää meteliä. Julkinen sektori ja kolmas eli järjestösektori, johon ay-liike ja siten myös OAJ voidaan lukea, ovat joutuneet puolustuskannalle, koska niiden aikaansaannokset ovat vaikeasti mitattavia. Koulutuksen puolustus vetoaa usein inhimilliseen pääomaan eli ihmisen osaamiseen, joka karttuu opintopolulla ja kasvattaa ennen pitkää myös taloudellista pääomaa. OAJ vaati ennen huhtikuun kehysriihtä hallitukselta kasvutakuuta eli pitkän aikavälin suunnitelmaa koulutus- ja osaamistason nostamiseksi. ”Suomi tarvitsee näkymän inhimillisen pääoman kasvusta, jotta emme säästä itseämme entistä syvempään taantumaan”, perusteli puheenjohtaja Katarina Murto tiedotteessa. Inhimillinen pääoma nähdään usein rajattomana kasvun resurssina, toisin kuin fossiiliset polttoaineet ja muut luonnonvarat. Mutta miten sitä voi mitata? Mika Väisäsen mukaan esimerkiksi aikuisten koulutusvuosilla ja Pisa-tuloksilla. Oli pääoma sitten rajatonta tai ei, näyttää siltä, että se ei tällä hetkellä riittävästi kannattele koulutusta kotimaamme politiikan rahanjaossa. Tulevan vaalikauden sopeutustarve on musertava, ja lisää leikkauksia lienee tulossa. Heikossa taloustilanteessa keskustelu työn tuottavuudesta on uinut yksityiseltä puolelta julkisille aloille. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan helmikuussa julkaiseman tutkimuksen mukaan kunnissa kerättyä dataa ei hyödynnetä riittävästi palveluiden tuottavuuden kehittämisessä. Etlan tutkijat myöntävät, että julkisten palveluiden tuottavuuden mittaaminen on vaikeaa, muun muassa juuri siksi, että niillä ei usein ole markkinahintaa. Siitä huolimatta he esittävät moni tasoista johtamismallia . Siinä kunnissa seurattaisiin yhtä aikaa palveluiden määrää, laatua ja pitkän aikavälin vaikutuksia. Julkisen sektorin tuottavuutta taas halutaan parantaa. Koska opetus ja kasvatus ovat tätä nykyä isoin pala kuntatalouden kakusta, vaatimus koskee väistämättä niitä. Monitasoinen johtamismalli vie ajatukset 1980- ja 1990-luvuille. Silloin Suomessa löi läpi uusi julkisjohtamisen oppi, New Public Management. Yksinkertaistettuna NPM tarkoittaa yksityisen sektorin toimintamallin kopioimista julkiselle puolelle. Julkisiin palveluihin pyritään luomaan simuloidut markkinat, jotta niiden tuotto olisi paremmin mitattavissa. Yliopistonlehtorina Lapin yliopistossa työskentelevän Ville Yliaskan väitöskirja Tehokkuuden toiveuni käsittelee NPM:n historiaa Suomessa. Soitin Yliaskalle kysyäkseni, miten NPM on näkynyt koulutuksessa. Uuden johtamismallin merkki oli esimerkiksi tulospalkkaus, jota ajettiin kuntien opetus- ja kasvatusalan työntekijöille 1980-luvulla. Yliaska lainaa väitöskirjassaan Uuden Suomen juttua, jonka mukaan Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Heikki S. von Hertzen esitti elokuussa 1987, että jäykkä virkaehtosopimusjärjestelmä pitäisi muuttaa urakkapalkkajärjestelmäksi ja tulosvastuuksi päiväkoteja myöten. Vähän myöhemmin Kuntatyönantajat ehdotti tulospalkkauksen yleistä toteuttamista. Tulosohjaus, johon tulospalkkiot kuuluivat, törmäsi seuraavina vuosina juuri mittareiden luomisen vaikeuteen. Kiisteltiin sekä siitä, kenellä on valta määrittää mittarit, että siitä, mitä oikeastaan pitäisi mitata. 1990-luvulla isoin julkisiin palveluihin ja koulutukseen vaikuttanut asia oli Yliaskan mukaan vuoden 1993 valtionosuusuudistus. Sen taustalla oli ajatus kuntien vastuuttomasta rahantuhlauksesta. Enää kunnille ei jaettu rahaa toteutuneiden menojen perusteella vaan könttäsummina, jotka laskettiin muun muassa asukasluvun mukaan. Uudistusta perusteltiin kuntien autonomian lisäämisellä ja hallinnon hajauttamisella, mutta käytännössä se mahdollisti voimakkaan leikkauspolitiikan ja johti koulutuksen eriarvoistumiseen. Laman aikana nosti päätään myös käsitys ylikasvaneesta julkisesta hallinnosta. Tuolloin opettajien pitkät kesälomat ja lyhyet työpäivät symboloivat julkisen puolen tehottomuutta ja työntekijöiden laiskuutta. Yliaska arvioi, että peruskoulu selvisi NPM:n ensiaallosta lopulta suhteellisen vähällä. Vielä 90-luvulla keskusteltiin äänekkäästi liian tasapäistävästä koulusta ja lahjakkuuksien hukkaamisesta, mutta vuosituhannen vaihteessa hyvät Pisa-tulokset hiljensivät kilpailun lisäämistä korostavan pöhinän. Viime vuosina niin Pisa kuin kansantalouskin ovat lasketelleet kriisitunnelmiin. Kun menee huonosti, taloustieteilijät tarjoavat ratkaisuksi – rumpujen pärinää – mittaamista. Poliitikot ostavat ratkaisun, ja siksi NPM valtaa taas alaa, myös koulutuksessa. Samalla unohdetaan, että juuri mittaamisen vaikeus oli syy, miksi markkinaehtoisuus ei toiminut julkisissa palveluissa viimeksikään. Opettajia ja koulutusta tarvitaan paljon muuhunkin kuin valmistamaan oppilaita kokeisiin. Kun jotain mitataan, lukujen seuraamisesta muodostuu helposti itsetarkoitus. Toiminnan alkuperäiset arvot unohtuvat. Filosofi C. Thi Nguyen kutsuu tällaista tilannetta arvoloukuksi. Ovatko opettajat vaarassa ajautua arvoloukkuun? Ehkä eivät, sillä heitä ajaa vahva motivaatio edistää työllään muuta kuin omaa etuaan. Sitä sanotaan julkisen palvelun motivaatioksi . OAJ:n kyselytutkimukset kertovat, että työn merkityksellisyyden kokemus kannattelee niin alalla toimivia kuin opettajaopiskelijoitakin. NPM:n johtamisopit ja taloudelliset kannustimet kuten tulospalkkaus eivät yleensä edistä tämänkaltaista sisäistä motivaatiota, Palkansaajien tutkimuslaitos Laboren erikoistutkija Heikki Taimio kirjoitti Talous & Yhteiskunta -lehdessä vuonna 2013. Päin vastoin ne voivat syrjäyttää sitä, kun ihmisiä ohjataan oman hyödyn tavoitteluun. Siksi arvoloukun uhka on syytä pitää mielessä, kun koulutusta tehostetaan ja siihen suunnitellaan lisää tulosmittareita. Esimerkiksi Sitran maaliskuussa julkaisema Kasvuatlasraportti esittää valtakunnallisia tasokokeita peruskouluihin. Niitä kuulemma tarvitaan, jotta oppimistulokset ja Suomen talous saadaan uuteen nousuun. Mutta opettajia ja koulutusta tarvitaan paljon muuhunkin kuin valmistamaan oppilaita kokeisiin. Kolmen vuoden aikana Opettajassa olen tavannut ja haastatellut hienoja opettajia ja alan ammattilaisia. Monet heistä ovat jääneet mieleen inspiroivina ihmisinä, joiden kanssa on kiehtovaa keskustella. Samasta syystä muistan hyvin oman lukion historianopettajani. Arvostan opettajien ja kasvattajien työtä korkealle, vaikka se ei heilauttaisi bkt:ta mihinkään suuntaan. He ovat opettaneet minut kiinnostumaan, innostumaan, ajattelemaan ja oppimaan. Siinä piilee mielestäni koulutuksen itseisarvo, jota OAJ:ssäkin on puolustettava talousperusteiden rinnalla. Risto-Matti Alangon sanoin: meidän on pelattava muissakin pelipöydissä kuin vain kasvupöydässä. Keskustelussa on tärkeää pitää mukana laajasti eri tieteenaloja, sillä taloustiede ei ole luonnonlaki eivätkä siihen pohjautuvat poliittiset päätökset ideologisesti neutraaleja. Vaikka emme pysty tarkkaan mittaamaan, mitä, missä ja milloin koulutukseen investoitu euro tuottaa, se on takuulla kannattava sijoitus. On nimittäin niin, että kriisien sävyttämä aikamme vaatii vaihtoehtoisten tulevaisuuksien kuvittelua ja hahmottamista. Koulutus antaa eväät esimerkiksi ekologisen kriisin ratkaisuihin, jotka alkavat vallitsevan talousjärjestelmän kyseenalaistamisesta ja uudelleenajattelusta. Koululuokissa, päiväkotien pihoilla ja luentosaleissa voimme myös pohtia sitä olennaisinta kysymystä: mikä on lopulta arvokasta hyvän elämän kannalta? Emma Holten tiivisti yhden oivan vastauksen, kun kävin kuuntelemassa hänen esitystään Helsingissä toukokuun alussa. Holten kirjoitti omistuskirjoituksen Kuluerä-kirjani kansilehteen: Take care! Pidä huolta. Lue OAJ:n Koulutus on kasvua -tutkimuskooste » oaj.fi » Ajankohtaista » 12.5. The post Essee: Koulutus herätti ajatteluni eloon, ja siinä piilee sen itseisarvo appeared first on Opettaja.fi .
8 Jun 2026
Hannu L. T. Heikkisen kolumni: Idealistinen lääke
Suvivirttä laulettiin sinäkin keväänä. Kesä kutitti vatsanpohjassa, siveli sielua syvältä kuin tietäen tulevat uintiretket kaverien kanssa, hiekan karheuden ja paisteen poskilla. Pääskyt taito- lensivät täydellisiä vapauden kaariaan – silmukoitaan ja immelmannejaan. Mutta minulla oli outoja ajatuksia. Olin yhdeksänvuotias. Ajattelin olevani yhdeksänvuotias. Ajattelin, ettei minun kuulu ajatella tällaisia, koska olen vasta yhdeksänvuotias. Miksi olen olemassa? Mikä on kaiken tarkoitus? Niin, ne linnut. Minun piti lukea niistä kirkossa. Että ihmisen olisi parasta elää murehtimatta. Elää kuin ne taivaan linnut. Ei minun kuulu ajatella tällaisia, koska olen vasta yhdeksänvuotias. Kaikki Vesannon koululaiset kävivät kirkossa toiseksi viimeisenä koulupäivänä. Hauskinta oli matka sinne. Sen punaisen piikkinokka-Sisun ruosteisen lavan puupenkeillä ei ollut kolmipisteturva- vöitä. Kirkko oli iso ja kaikuva, ja se tuoksui kirkolle. Kirkonmenojen jälkeen joku opettaja tuli sanomaan, että luin kauniisti. Sanoin kiitos. En sanonut, mitä ajattelin. En kysynyt, oletko vähän lapsellinen. Etkö miettinyt sisältöä? Sain tunteelleni nimen paljon myöhemmin. Eksistentiaalinen ahdistus: olet maailmaan heitetty ja vapauteen tuomittu. Jean-Paul Sartre . Vapauteen tuomittu. Yleensä ihmiset tuomitaan vankilaan. Mutta pahin kuritushuone on eksistentiaalinen vapaus. Voit tehdä itsestäsi mitä vain. Kummallista kyllä , löysin avun yllättäen, mutkan takaa. En parantavaa lääkettä, mutta sellaisen, joka lievittää ja hoitaa. En yrittänyt elää onnellista elämää, koska se osoittautui mahdottomaksi. Päätin tehdä parhaani muiden ihmisten puolesta. Halusin rakentaa maailmasta paikan, joka on elämisen arvoinen kaikille. Siksi minusta tuli opettaja. Sitä työtä olen tehnyt koko elämäni luokanopettajana, opettajankouluttajana ja tutkijana. Idealismia, myönnän. Mutta parempaa lääkitystä en ole löytänyt. Enkä voi lopettaa sitä, koska menettäisin merkityksen elämältäni. Menettäisin itseni. Niin, muuten – niiden taivaan lintujen kanssa me ollaan nykyään ihan hyviä kavereita. Hannu L. T. Heikkinen » hannu.l.t.heikkinen@jyu.fi The post Hannu L. T. Heikkisen kolumni: Idealistinen lääke appeared first on Opettaja.fi .
8 Jun 2026
A unique joint effort – Aalto University receives EUR 9 million in donations to accelerate the energy transition
Donations from ABB, Fortum, St1 and the Walter Ahlström Foundation will be used to establish new professorships. At the same time, the donations support the establishment of Aalto University House of Energy Transition.
7 Jun 2026
Keys to growth: How the energy transition is making oil obsolete
The transition to clean energy is a societal transformation on the same scale as digitalisation, and Finland has many strengths to support it, says professor Annukka Santasalo-Aarnio, who leads Aalto University’s new competence centre, House of Energy Transition.
7 Jun 2026
St1 donates EUR 3 million to Aalto University to accelerate the sustainable energy transition
Lahjoituksella tuetaan kahden uuden professuurin perustamista: uudet energiateknologiat ja -innovaatiot sekä energiastrategia.
7 Jun 2026
Fortum donates EUR 1.5 million to Aalto University
The donation is directed towards a new professorship, which will be part of the House of Energy Transition competence centre.
7 Jun 2026
ABB donates EUR 1.5 million to Aalto University to accelerate the energy transition
The donation will support the new competence centre, House of Energy Transition.
7 Jun 2026
Professor Hironori Yoshida: “Machines should adapt to materials, not the other way around”
Professor of Formgiving believes the future of design lies in embracing irregularity rather than eliminating it. His research combines design, AI and robotics.
5 Jun 2026
Ebook Central personal user account login method will change on Tuesday, 9 June
You will need the personal user account to create your own bookshelf, download e-books for offline use and make notes and bookmarks to the books.
4 Jun 2026
Three new professors joined the School of Engineering in spring 2026
The new professors reinforce the school's expertise in the fields of energy, mechanical engineering and concrete technology.
4 Jun 2026
Design in between worlds. Bioscience imaginaries and living relations of reindeer worlds
Doctoral Defence, MA Emilia Tikka, 15.06.2026
4 Jun 2026