Teaching Practice

Micaela Moreron pakina: Kasvoista kasvoihin

Elokuussa : Ovatpa kakkoset kasvaneet kesälomalla! Keitäs abeja nämä ovat? Kirjaan lukiolaiset heidän valitsemaansa istumajärjestykseen, mutta jo seuraavalla tunnilla osa luikertelee toisiin pöytiin. Ei heitä ainakaan ryhmäytymisen puutteesta voi syyttää. Silti opin joitakuita istumapaikan perusteella. Opiskelija A:n tunnistan hupusta kunnes hän eräänä päivänä ei peitäkään sillä päätään. Tajuan tunnistaneeni hupparin, en A:ta. Kysyn nimiä reilusti nolostellen unohtaakseni ne saman tien. Suopeasti kukin vastailee, paitsi kakkosten B. Hän pyörittelee silmiään kuin mikäkin teini, jollainen B onkin. Syyslomalta selvittyäni: Keskityn vain kutsumanimiin. Sukunimellä sekoittaisin lukiolaisen ylioppilaaksi valmistuneeseen isosisarukseen. Soppa vain pahenisi ja saisi mausteekseen ennakko-odotukseni kuopuksesta. Usein ennen luokan kynnyksen ylittämistä silmäilen passikuvia Wilmasta. Muuramen Wilma-trilleri lopettaa tapani. Diagnosoin itselleni naamasynestesian. Joululoman jälkeen : Missähän jonossa sitä minäkin seisoin, kun toisaalla käytännön järkeä jaettiin? Diagnosoin itselleni naamasynestesian, kun mielikuvani nimestä ei rimmaakaan todellisiin kasvoihin: näen iidat ruskeahiuksisina ja villet pitkinä, noin esimerkiksi. Talvilomalta tultuani: Huh helpotusta, penkkarit poistivat abit arpajaisistani. Erotan ekan vuoden lukiolaiset Wanhoista. Kollegani tietävät entisetkin opiskelijansa. Minulla muistaminen on umpimähkäistä kuin lottorivi. En tunnista C:tä, koska tänään hän ei käyttänytkään silmälasejaan. Pääsiäisloman perästä: Nimet ja kasvot loksahtelevat paikoilleen kuin palikat Tetriksessä. (Kuuletko tässä pehmeän kalahduksen?) Priorisoin tunnistamaan heitä, joita saan opettaa. Kevätjuhlapäivänä : Onnea! Ylioppilaiden lipuessa pitkin entisten opettajiensa kättelyriviä iloitsen siitäkin, että tällä hetkellä muistan jokaisen. Ja juuri tällaisina haluankin heidät muistaa: nimen sekä kaikkivoipaa iloa säteilevät kasvot. The post Micaela Moreron pakina: Kasvoista kasvoihin appeared first on Opettaja.fi .

11 May 2026

Lakinurkka: Kohtuullinen mukautus turvaa yhdenvertaisuutta

Pyörätuolia käyttävä oppilas joutui espoolaisessa koulussa kulkemaan hankalaa reittiä toisen kerroksen luokkatilaan. Koulutuksen järjestäjä eli kaupunki ei oppilaan huoltajien pyynnöstä huolimatta suostunut rakentamaan kulkua helpottavaa liuskaa. Liuska olisi ollut niin sanottu kohtuullinen mukautus, joilla turvataan vammaisen henkilön yhdenvertaisuutta. Mukautusten laiminlyönti on yhdenvertaisuuslaissa kiellettyä syrjintää. Myös oikeus piti Espoon kaupungin toimintaa syrjivänä. Vammaisuus on lain tasolla määritelty laajasti. Se kattaa pitkäaikaiset fyysiset, psyykkiset, kognitiiviset tai aisteihin liittyvät toimintarajoitteet. Koulutuksen järjestäjien ja oppilaiden väliset kohtuullisiin mukautuksiin liittyvät oikeuskäsittelyt ovat yleistyneet samaan aikaan, kun esimerkiksi neuroepätyypillisten diagnoosit ovat lisääntyneet. Yhdenvertaisuuslaki koskee yhtä lailla työnantajia. Päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten henkilöstölle on tarjottava tarvittavat kohtuulliset mukautukset työhönottotilanteesta lähtien. – Jos henkilöllä on esimerkiksi lukivaikeus, se voidaan ottaa huomioon jo työhaastattelussa, selventää juristi Martta October OAJ:stä. Työnantajien ja työntekijöiden välisiä oikeustapauksia ei juurikaan ole tullut OAJ:n tietoon. Mukautuksen toteuttaminen lähtee aina vammaisen henkilön tai hänen huoltajansa aloitteesta. Todistusta vammasta, diagnoosista tai toiminnan rajoitteesta ei lain mukaan tarvitse esittää. Oma kokemus siitä, että rajoitteesta on haittaa, riittää. – Vaikkapa yliherkkyys valolle tai äänille voidaan huomioida tarjoamalla vetäytymistila tai vastamelukuulokkeet. Koulutuksen järjestäjä tai työnantaja on vastuussa mukautuksen suunnittelusta ja toteutuksesta. Mukautuksen pitää lain mukaan olla kohtuullinen myös sen toteuttajalle. Esimerkiksi pieneltä kyläkoululta ei voi edellyttää yhtä suuria mukautuksia kuin suurelta koulutuskonsernilta. – Mahdottomiin tai taloudellisesti käsittämättömiin toimenpiteisiin ei ole velvollisuutta ryhtyä, October sanoo. Mitä paremmin esimerkiksi koulujen tiloja suunnitellaan esteettömiksi, moninaisiksi ja muunneltaviksi, sitä vähemmän mukautuksia tarvitaan. Ratkaisut voivat löytyä myös muuten kuin euroja syövillä lisärakenteilla. – Espoossakin yksinkertainen ratkaisu olisi ollut siirtää koko luokka ensimmäiseen kerrokseen. Kohtuullisista mukautuksista kertoi OAJ:n juristi Martta October . Kuva Jarkko Mikkonen. Kysy lakiasioista Tällä palstalla käsitellään opettajan oikeusturvaan ja lakiasioihin liittyviä kysymyksiä ja ilmiöitä. Onko sinulla kysymys työhösi liittyvistä oikeuksista tai vastuista? Lähetä vinkki! The post Lakinurkka: Kohtuullinen mukautus turvaa yhdenvertaisuutta appeared first on Opettaja.fi .

11 May 2026

Lausteen koulu on ylpeästi monikulttuurinen

Vielä kuusi vuotta sitten Turun Lausteen koulussa ei ehkä olisi uskottu, että opinahjo tunnetaan jonain päivänä poikkeuksellisen tyytyväisistä opettajista ja oppilaista. Alakoulun yhteisö oli silloin kovilla. Vanha koulurakennus pantiin lyhyellä varoajalla säppiin sisäilmaongelmien takia. Kun arki saatiin pyörimään parakeissa, iski korona. Monella opettajalla oli jaksamisongelmia. Eritaustaisten oppilasporukoiden välillä oli kahnauksia. – Tuntui, että täältä vähän puuttui koulukulttuuri. Kaikki koittivat vain pärjätä. Arki kyllä pyöri mutta ei ollut niin yhteisöllistä kuin nyt on, luokanopettaja Sini Mulari muistelee. Mulari aloitti koulussa vuonna 2020. Tämän lehden ilmestyessä Lausteen koulu pokkaa OAJ:n Paras paikka opettaa ja oppia -tunnustuksen. Mitä tässä välissä oikein tapahtui? Heli Vigrenin ja Sini Mularin mukaan joustava ryhmittely on entisestään vahvistanut oppilaiden yhteisöllisyyttä. Marjaana Ylönen tuli Lausteen kouluun elokuussa 2020 luokanopettajaksi ja vararehtoriksi. Kun hänet seuraavana vuonna valittiin rehtoriksi, hän lähti toteuttamaan opettajien toiveita: avointa, keskustelevaa kulttuuria ja mahdollisuuksia vaikuttaa kouluarkea koskeviin päätöksiin. Kouluun luotiin uudet kokouskäytännöt. Opettajat tapaavat joka viikko tunnin aamupalaverissa joko luokkatasotiimin tai koko opettajakunnan kesken. Kokouksissa on sorvattu uutta koulukulttuuria. – Olemme käyneet läpi kaikki mahdolliset asiat ensin tiimeissä, sitten yhdessä. Meillä on esimerkiksi välituntikäytännöt, luokkakäytännöt ja yhteiset arvot, joihin kaikki sitoutuvat, Ylönen sanoo. Kuutosluokkalaisia opettavan Sini Mularin mukaan tiimi on opetusarjen tuki ja turva. Mularin tiimissä on rinnakkaisluokan luokanopettaja, S2-opettaja, erityisopettaja sekä kielellisesti tuetusta opetuksesta vastaava kietu-opettaja. Porukalla ruoditaan opetettavat asiat, arviointikriteerit ja arjen pulmat. – Ja jos minua huolettaa jonkun oppilaan oppiminen, en jää asian kanssa yksin, kietu-opettaja Heli Vigren sanoo. Oppilaat saavat puhua koulussa vapaasti omaa äidinkieltään Suomen kielen oppiminen on Lausteen koulussa ykkösprioriteetti. Opetusresursseista otetaan kaikki irti. Tietyn luokkatason luokanopettajat, S2-opettaja, erityisopettaja, erityisluokanopettaja ja kietu-opettaja opettavat suomea yhtä aikaa. Näin he pystyvät tukemaan oppilaita joustavasti. Samaan aikaan Lausteella arvostetaan monikielisyyttä ja -kulttuurisuutta. Koulun oppilaista 73 prosenttia puhuu äidinkielenään jotain muuta kuin suomea tai ruotsia. Oppilaat saavat puhua koulussa vapaasti omaa äidinkieltään, jonka opiskeluun opettajat heitä myös kannustavat. – Oman kielen käyttäminen ei ole pois suomen kielen oppimisesta. Kaikkien tutkimusten mukaan vahva oman kielen osaaminen korreloi seuraavan kielen oppimisen kanssa, Vigren sanoo. Toiminnallisella ruotsintunnilla paritehtävän paikkavalinta oli vapaa. Lokerokylttien emojeista saa vihiä, millaisia persoonia luokassa on. Toimitus on sumentanut oppilaiden nimet. Noin puolella koulun 270 oppilaasta on jokin tuen tarve. Sini Mulari korostaa, että tuen tarpeet mietitään kunkin oppilaan taitojen, ei taustan perusteella. Välillä tuen tarpeiden arviointi on aidosti vaikeaa, kun oppilas osaa suomea heikosti. – Olen huolissani siitä, että suomea toisena kielenä puhuvien oppilaiden oppimishaasteet jäävät helposti piiloon, Mulari sanoo. Lausteella pyritään yhä vahvemmin joustavaan ryhmittelyyn eli siihen, että opetusryhmien kokoonpanot vaihtelevat oppilaiden tarpeiden mukaan. Haastattelupäivänä Mulari ottaa liikuntatunnilleen pari oppilasta perusopetukseen valmistavan opetuksen valmo-luokasta. Urheillessa he pysyvät hyvin tavallisen luokan mukana. – Valmo-luokkien integrointi on monessa koulussa hankalaa, mutta täällä se on tehty helpoksi, sanoo Vigren, joka tutkii työnsä ohella maahanmuuttajataustaisten lasten opetusta Suomessa. Oppilaat eivät lintsaa ja poissaoloja on muutenkin vähän. Oppilaidenkin pitää kokoontua säännöllisesti yhteen, jotta me-henki syntyy, Lausteella oivallettiin. Lisäksi Marjaana Ylönen halusi suitsia oppilaiden ryhmittymistä kulttuuritaustan mukaan. – Siitä tuli turhia riitoja ja erimielisyyksiä, mikä piti saada katkeamaan. Yhteisöllisyyden luomisessa auttoi liikuntahalli, joka valmistui vuonna 2023. Tätä ennen Lausteen koulu oli ollut kolme vuotta vailla tilaa, johon kaikki pystyisivät kokoontumaan. Nyt koko koulun yhteisiä hetkiä vietetään joka kuukausi. Lisäksi on tapahtumia ja tempauksia. Rehtorin haastattelu keskeytyykin oppilaiden vappuriehakuulutukseen. Myös ryhmäytymiseen on nähty paljon vaivaa. Luokanopettajat käsittelevät oppilaiden kanssa joka kuukausi erityisopettajien laatimia materiaaleja vaihtuvin teemoin. – Opettajilla on valmiit materiaalit ryhmäytymiseen, kaveritaitoihin, konfliktinratkaisuun, vahvuuksiin, itsetuntoon ja tunnetaitoihin liittyen, Ylönen listaa. Opettajien mukaan rehtori Marjaana Ylönen ymmärtää heidän arkeaan, koska hän on ollut S2- ja valmo-opettaja. Liikuntatunti lähimetsässä tuo mukavaa vaihtelua parakkielämään. Opettaja Sini Mulari lähettää kuutosluokkalaiset Aulonan ja Lilian matkaan lipunryöstössä. Koululla on Lausteen lähiössä auktoriteettiasema. Oppilaat eivät lintsaa ja poissaoloja on muutenkin vähän. Rehtorin ja opettajien mukaan tämä johtuu eritoten vanhemmilta saadusta tuesta. – Kodeissa arvostetaan koulutusta ja suomalaista opetusjärjestelmää, Sini Mulari sanoo. Kodin ja koulun yhteydenpitoon myös satsataan. Tulkkeja käytetään ahkerasti, ja tiedotus on monikielistä. Tuen tarpeiden takia opettajat tapaavat vanhempia paljon kasvotusten. Vanhempien luottamuksen voi myös menettää. Rehtori Ylösen mukaan näin kävi pari vuotta sitten yhden kulttuuriryhmän vanhempien kanssa. Syynä oli sijaisen harkitsematon vitsailu, joka johti väärinymmärryksiin. Tilanne saatiin rauhoittumaan avoimella keskustelulla. – Keskusteluja käytiin varmaan puoli vuotta, Ylönen sanoo. Toimintakulttuurin sorvaaminen ja työ yhteisöllisyyden eteen kantavat nyt hedelmää. Viimeisimpien kyselyiden mukaan sekä opettajat että oppilaat viihtyvät koulussa todella hyvin. Sini Mulari ja Heli Vigren ylistävät osaavaa ja huumorintajuista työyhteisöään, jossa myös vaikeista asioista puhutaan avoimesti. – Marjaana on normalisoinut sellaista kulttuuria, että saa puhua myös siitä, että on uupunut ja kuormittunut. Sitten yritetään yhdessä tehdä niille asioille jotain, Mulari sanoo. Opettajien halu muuttaa asioita oli Marjaana Ylösen mukaan avain onnistumiseen. Muutokset piti malttaa tehdä hitaasti, jotta opettajat saivat ne toteutettua hektisessä arjessaan. Lausteen koulun taival parakeissa venyy näillä näkymin kymmeneen vuoteen. Ylönen on oppinut, että uutta koulurakennusta ei kannata jäädä odottelemaan. Lausteen koulu on toiminut parakeissa vuodesta 2019. Uusi Lausteen yhtenäiskoulu valmistuu näillä näkymin vuonna 2029. OAJ:n myöntämällä Paras paikka opettaa ja oppia -tunnustuksella on iso merkitys opettajille, oppilaille ja koko Lausteen lähiölle. Heli Vigrenin mukaan se osoittaa arvostusta opettajien työlle. Hän lisää, että monikulttuurisuus on suomalaisen koulun tulevaisuutta. Sitä ei pitäisi käsitellä haasteena. – Se ei ole uhka suomalaiselle koululle ja kulttuurille, vaan hyvä lisä. Mikä voimavara monikieliset ihmiset voisivatkaan meille olla. Sini Mularille palkinnolla on henkilökohtaistakin merkitystä. Hän on Lausteen koulun kasvatti ja tottunut oikomaan monikulttuuriseen kouluun ja lähiöön liittyviä ennakkoluuloja. – Olen toivonut, että urani aikana saataisiin jotenkin näkyville, miten hyvä täällä on olla ja miten tavallinen paikka tämä on. The post Lausteen koulu on ylpeästi monikulttuurinen appeared first on Opettaja.fi .

11 May 2026

Valoisan tulevaisuuden resepti – eri alojen vaikuttajat löivät viisaat päänsä yhteen

Ensin taito, sitten talous Se, millainen taito meillä on, määrittää myös sen, millainen talous meillä on. Jos ajatellaan, että haluaisimme filmiteollisuutta Suomeen, se ei onnistu, jos meillä ei ole ihmisiä, jotka osaavat tehdä filmejä Jokaisen muun asian kanssa on sama juttu. Matti Sarvimäki , Aalto-yliopiston taloustieteen professori Muiden keksimää pitää oppia käyttämään Välillä suomalaisessa keskustelussa korostuu, että osaaminen ja koulutus ovat tärkeitä, koska niiden avulla voidaan keksiä uusia innovaatioita. Korostaisin, että ne ovat keskeisiä myös siksi, että pystymme ottamaan käyttöön muualla keksittyjä innovaatioita. Tämä kyky on ollut esimerkiksi Aasian maille aika tärkeä keino kasvaa. Meri Obstbaum , Suomen Pankin johtokunnan neuvonantaja Yhdenvertainen koulutus on paras keino turvata Suomen tulevaisuus, sanoi OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto avauspuheenvuorossaan. Perinteen tunteminen luo maanpuolustustahtoa On hienoa ottaa vastaan näitä päiväkodin ja koulun käyneitä nuoria. Heillä on tietopohjaa, mutta kaikista tärkeintä meidän kannaltamme ovat arvot, asenteet ja tunteet. Maanpuolustustahto kiinnittyy minun nähdäkseni niihin. Nuoret tuntevat kansalliset tarinat Kalevalasta viime sotien veteraanien perinnön kautta urheilusaavutuksiin – ja sisun: yksi suomalainen vastaa kymmentä maahan hyökkääjää. Rami Saari , Puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö ja kenraaliluutnantti Koulutus auttaa uuden edessä Tiedämme, että koulutus tuo lisää terveyttä yhteiskuntaan, vahvistaa demokratiaa ja myös tätä kautta lujittaa yhteiskunnan toimintakykyä. Työyhteisötasolla koulutus antaa erinomaiset valmiudet uudistaa osaamista ja soveltaa tietoa uusissa tilanteissa: mistä lähden hakemaan uutta tietoa ja miten opin muilta. Sinimaaria Ranki , Työterveyslaitoksen johtava asiantuntija Opettaja avasi ovet taiteelle 1970-luvulla Porissa kukaan ei opinto-ohjauksessa puhunut tanssijan ammatista. Se piti itse löytää, mutta opettajilta tuli mielettömät kipinät. Minulla oli kuvaamataidossa opettaja, joka tavallaan avasi koko sen ekosysteemin: mitä kaikkea taiteen tekemiseen kuuluu ja mitä se voi olla. Tero Saarinen , Tero Saarinen Companyn taiteellinen johtaja, koreografi Aasia porskuttaa hurjalla vauhdilla Emme ehkä riittävästi Suomessa keskustele siitä, kuinka kova vauhti maailmalla on ja minkälaisessa ympäristössä suomalaiset yritykset ja suomalainen yhteiskunta toimivat jo nyt – ja sitten 2030-luvulla. Aasiassa panostetaan tekniikan koulutukseen ihan valtavasti. 15 vuotta sitten alan parhaista kouluttajista maailmassa noin kolmasosa oli Aasiassa. Tuolloin Eurooppa ja Yhdysvallat olivat hyvin kärjessä. Nyt, kun katsotaan samaa tilastoa, kaksi kolmasosaa parhaista yliopistoista on Aasiassa, erityisesti Kiinassa. Ilkka Niemelä , Aalto-yliopiston rehtori Perheiltä leikkaaminen käy kalliiksi Vetoan päättäjiin, että samalla kun pidetään mielessä koulutuksen merkitys, muistettaisiin myös perheiden hyvinvoinnin merkitys. Jos Suomesta poistettaisiin perheitä tukeva sosiaaliturva, lapsiköyhyys pomppaisi reilusti yli 30 prosenttiin. Sosiaaliturvan voimin olemme painaneet sen kymmeneen eli maailman alhaisimpiin tasoihin, ja nyt me tietoisesti annamme sen nousta. Perheiden turvallisuudentunne ja erityisesti taloudellinen tilanne on suorassa yhteydessä lapsen koulu- menestykseen, koska stressi heikentää tutkitusti vanhemmuutta, ja taloudellinen stressi on erityisen kuormittavaa. Ymmärrän, että meidän pitää saada nopeasti taloudellisia säästöjä, mutta meidän ei missään nimessä kannata tehdä sitä lasten kustannuksella. Se tulee jatkossa huomattavasti nykyistä kalliimmaksi. Elina Pekkarinen , Lapsiasiavaltuutettu The post Valoisan tulevaisuuden resepti – eri alojen vaikuttajat löivät viisaat päänsä yhteen appeared first on Opettaja.fi .

11 May 2026

Pääkirjoitus: Pieniä havaintoja, isoja oivalluksia

Olipa mielenkiintoinen tyyppi! Tiesi paljon, pohti kokemuksiaan viisaasti – ja kaiken päälle oli mukavakin. Jotain tällaista mietin usein, kun haastattelun päätteeksi suljen Teams-yhteyden tai kävelen pois juttukeikalta. On etuoikeus saada työssään tavata niin mainiota ammattikuntaa kuin opettajia. Erityisen kiehtovaa on päästä näkemään heidän työtään käytännössä. Kiersin tämän lukuvuoden aikana viidellä paikkakunnalla seuraamassa, miten esi- ja perusopetuksen oppimisen tuen uudistus vaikuttaa eri opettajaryhmien työhön. Oli vaikuttavaa nähdä omin silmin, millaisen määrän pieniä, tärkeitä tilanteita opettajat arjessa kohtasivat ja miten ammattitaitoisesti he ne ratkaisivat. Tapaamani opettajat toivat rohkeasti esiin työnsä ongelmia, mutta moni halusi myös lopuksi erikseen korostaa, miten antoisa ja merkityksellinen ammatti heillä on. Kielteinen asia ylittää uutiskynnyksen, upeasti järjestetty tavallinen arki ei. Julkisuudessa opettajan työ näkyy usein silloin, kun jokin on pielessä. On uupumusta, väkivaltaa, liian suuret ryhmät, huolta oppimistuloksista. Ongelmat ovat todellisia, ja niihin on etsittävä ratkaisuja. Samaan aikaan on harmi, että opetusalalla tehtävä arvokas työ ja opettajien valtava ammattitaito ei kunnolla pääse suuren yleisön tietoisuuteen. Sellainen on median peruslogiikka: kielteinen, yllättävä asia ylittää uutiskynnyksen, upeasti järjestetty tavallinen arki ei. Uutisia pidetään usein journalismin kuninkuuslajina, mutta kaikki tärkeät, kertomisen arvoiset asiat eivät taivu uutisen muotoon. Siksi tarvitaan kertovaa, syventävää ja elämyksellistä journalismia. Me Opettaja-lehdessä teemme parhaamme, jotta voisimme faktatiedon lisäksi tarjota lukijalle kurkistuksen uutiskärkien taakse: mitä opettajat ajattelevat, miltä arki heidän työpaikoillaan näyttää, millaisia tunteita muutokset herättävät. Poliittisten päätösten merkitys ei avaudu pelkistä numeroista ja ylätason termeistä. Sen voi ymmärtää vasta, kun näkee todelliset ihmiset ja arjet pienet hetket. Heta Lievonen » heta.lievonen@oaj.fi The post Pääkirjoitus: Pieniä havaintoja, isoja oivalluksia appeared first on Opettaja.fi .

11 May 2026

Puhelinkielto kannatti, välitunneilla jutellaan taas

Lohjan Ojamonharjun koulussa tapahtui viime syksynä asia, jota moni opettaja oli toivonut pitkään. Kun koulu kielsi kännyköiden käytön koulupäivän aikana, alkoi arki nopeasti muuttua. Aiemmin moni oppilas uppoutui tuon tuostakin tuijottamaan näyttöä, nyt katseet kääntyivät takaisin toisiin ihmisiin. Rehtori Mika Sipponen kuvaa muutosta yllättävänkin selkeäksi. – Välitunneilla on ihan erilainen ääni. Nyt siellä jutellaan, tehdään yhdessä asioita ja luetaan kirja kädessä kokeisiin. Viime elokuussa astui voimaan perusopetuslain muutos, jonka mukaan mobiililaitteita saa käyttää opetuksen aikana vain opettajan luvalla. Opetuksen järjestäjän tehtäväksi jäi päättää, missä laitteita säilytetään ja koskeeko kielto myös opetuksen ulkopuolista aikaa. Tämä tieto piti merkitä järjestyssääntöihin. Ojamonharjussa lähdettiin heti siitä, että puhelinten käyttö kielletään koko koulupäivän ajaksi. Alaluokkien op- pilaat saavat pitää kännykät repussaan, sillä he eivät aiemminkaan juuri käyttäneet puhelimia koulupäivän aikana. Yläluokkien oppilaat luovuttavat kännykkänsä lokerikkoon kouluun saapuessaan ja noutavat ne sieltä koulusta lähtiessään. Opettajat suunnittelivat käytännön yhdessä. Jokaisella luokalla on laatikko, josta löytyy paikka kunkin oppilaan puhelimelle. Näin tiedetään, mikä puhelin on kenenkin, kertoo rehtori Mika Sipponen. Ruokailun jälkeisellä pitkällä välitunnilla joukko kahdeksasluokkalaisia kokoontuu aulaan ja ottaa esiin pelikortteja ja -lautoja. Nino Laurén ja Taavi Kuhlman aloittavat Uno-pelin. Seiskaluokkalainen Elsi Lopes de Ponte valitsee shakkilaudan. Tuulikaapissa Darina Vasylchenko ja Elli Takalo pänttäävät espanjan kokeeseen. Koska kännykät päätettiin kieltää myös välituntisin, jotain täytyi tuoda tilalle. Ojamonharjussa alettiin kannustaa oppilaita välituntitoimintaan. Vanhempainyhdistys lahjoitti koululle pelejä ja välineitä. Oppilaskunta alkoi järjestää välituntitempauksia. Kerran viikossa nuorisotyöntekijät pitävät koulussa kahvilavälkkää. Erityisesti muutos näkyy suurissa, yli 300 oppilaan kouluissa. Opettaja-lehti kysyi maaliskuussa, miten kännykkäkielto on vaikuttanut koulujen ilmapiiriin ja työrauhaan. OAJ:n jäsenpaneelin kautta tehtyyn kyselyyn vastasi 181 peruskouluissa opettavaa. Muutos on ollut konkreettinen: työrauha on parantunut, keskeytyksiä on vähemmän, opetukseen päästään nopeammin kiinni ja oppilaat pysyvät siinä paremmin mukana. Erityisesti muutos näkyy suurissa, yli 300 oppilaan kouluissa. Kyselyyn vastanneet opettajat kertoivat: ”Aikaa jää opettamiselle, kun ei tarvitse vääntää puhelimista.” ”Nuoret viettävät enemmän aikaa yhdessä.” ”Oppilaiden pakonomainen tarve vilkuilla kännykkää kesken oppitunteja on vähentynyt.” Opettajat kertoivat koulunsa ilmapiirin parantuneen ja konfliktien vähentyneen, koska oppilaat ovat enemmän vuorovaikutuksessa toistensa kanssa. ”Oppilaiden on helpompi keskittyä tunneilla, ja välitunneilla on sosiaalista kanssakäymistä puhelimella olon sijaan. Oppilaat ovat myös itse huomanneet tämän.” Yläkouluissa muutos näkyy selvemmin kuin alakouluissa, joissa tilanne on ollut rauhallinen jo aiemmin. Pingistä pelaavat seiskaluokkalaiset Yasir Ould Khalifa ja Julius Koponen kertovat, että he tottuivat kännykättömään koulupäivään jo alaluokilla. Sääntöjen soveltaminen vaihtelee koulujen välillä, kyselystä selviää. Joissain kouluissa puhelimet ovat poissa näkyvistä koko koulupäivän ajan, toiset sallivat poikkeuksia välituntien aikana esimerkiksi kuljetusoppilaille tai kerhotoimintaan osallistuville. Yläkoulujen opettajista kolmannes kertoi, että heidän koulussaan puhelimen käyttö on kielletty koko päivän ajan. Toinen kolmasosa vastasi, että puhelimen käyttö on sallittua esimerkiksi yhdellä välitunnilla, yleensä ruokavälitunnilla. Viimeinen kolmannes kertoi, että heidän koulussaan puhelinta saa käyttää välituntien aikana. Vastaajien mukaan juuri silloin syntyy kuitenkin eniten ongelmia. Siksi osa näistä opettajista toivoisi täyskieltoa. Entä onko kännykkäkielto lisännyt opettajan työmäärää? Opettajien mukaan alkuvaiheessa kuormitus ja valvonta lisääntyivät, mutta toisaalta häiriöiden väheneminen oppitunneilla helpotti työtä. Ongelmat liittyvät pääasiassa sääntöjen kiertämiseen, valvonnan järjestämiseen sekä yksilöllisiin erityistilanteisiin. Eräs opettaja kertoo, että koulussa ei saa käyttää puhelimia koulupäivän aikana, mutta koska niitä ei kerätä pois, välituntivalvonnat kuormittavat. ”Välituntivalvonnoissa pitää asiaan puuttua jatkuvasti ja kirjata puhelimen käyttö Wilmaan. Koska en tunne kaikkia oppilaita, pitää vielä välillä tehdä salapoliisityötä, että oppilaan tunnistaa.” Toinen kertoo, etteivät luvattomasta kännykän käytöstä annetut seuraamukset auta: ”Osa käyttää puhelinta kielloista huolimatta ja heillä jälki-istuntoja on niin paljon, että he eivät ehdi istua niitä eikä rangaistus siten enää vaikuta heidän kohdallaan.” Myös logistiikka aiheuttaa ylimääräistä työtä: Opettajien pitää ”selvittää, kenen opettajan tunti oppilaalla on päivän viimeinen, jolle sitten kännykän vien.” Enää ei tarvitse odottaa kännykkäänsä liimautuneita oppilaita, joilla on peli kesken. Tuusulan Ristikallion koulussa välituntivalvoja vie takavarikoimansa puhelimen rehtorin kansliaan, ja oppilas hakee sen koulupäivän päättyessä. Rehtori pitää samalla oppilaalle lyhyen kasvatuskeskustelun. Biologian ja maantiedon opettaja Milja Aitolehti on haastatteluhetkellä juuri palaamassa välituntivalvonnasta. Tällä kertaa hänellä on mukanaan neljä oppilailta takavarikoitua puhelinta. – Välillä on valvontoja, joista ei oteta yhtään kännykkää. Välituntikielto on lisännyt valvonnan tarvetta. – Syksyllä sujui hyvin, mutta myöhemmin puhelimia on alkanut näkyä enemmän käytävillä. Silti vaiva kannattaa, sanoo Aitolehti. Ristikallion koulun oppilaat jättävät tunnin alussa puhelimet luokassa sijaitsevaan lokeroon. Käytävillä ja välitunneilla puhelimia ei saa käyttää, mutta niitä saa säilyttää repussa. Jos puhelin näkyy, se otetaan talteen. Aitolehti kertoo, että puhelinkiellon hyödyt näkyvät arjen sujuvuudessa. Siirtymät luokkaan ja ulos käyvät entistä nopeammin, sillä opettajan ei tarvitse odottaa kännykkäänsä liimautuneita oppilaita, joilla on peli tai video kesken. Aitolehden oppitunnit eivät ole muuttuneet suuresti, koska niissä puhelimia käytettiin vain satunnaisesti. – Yksittäinen oppilas saattoi välillä yrittää katsoa penaaliin piilotettua puhelinta tunnin aikana. Nyt sitäkään ei enää tapahdu. Suurin muutos näkyy välitunneilla ja ruokailussa. Ne ovat entistä rauhallisempia. Lehden kyselyyn vastanneilla oli samanlaisia kokemuksia: ”Kaikenlaisten someväärinymmärrysten ja toi otti musta kuvan -selvittelyt ja riidat ja selvittelyt niissäkin ovat lähes poistuneet.” ”Kännykkäkiellon alkaessa opettajille lisättiin välituntivalvontoja, jotta kieltoa pystyttiin valvomaan ja käytäntö ottamaan voimaan. Tästä luovuttiin, sillä oppilaat ottivat säännöt hyvin vastaan.” Ennen oppilaat saattoivat käyttää kännyköitä salaa tunnilla. – Etenkin sijaisten tunneilla se lähti vähän lapasesta, kertoo kahdeksasluokkalainen Nino Laurén. Se oli ihan hirveää. Ei siinä tullut opettamisesta mitään, ruotsin ja kotitalouden opettaja Taina Salo muistelee aikaa ennen puhelinparkkeja. Varppeen koulu Laitilassa otti parkit käyttöön jo ennen valtakunnallista sääntelyä. Ratkaisu syntyi arjen tarpeesta, kun puhelimet alkoivat häiritä opetusta yhä enemmän. Silloin puhelin oli yläkoululaisilla penaalin vieressä. Jokainen viesti keskeytti. Laite tärisi koko ajan, ja joka kerta oppilas otti sen ja katsoi. Oppilaat ovat jättäneet jo useamman vuoden ajan puhelimensa luokassa olevaan lokeroon tunnin alussa. Salon mukaan järjestely on toiminut hyvin, vaikka yksittäisiä oppilaita on täytynyt välillä muistuttaa asiasta. Uusi laki on selkeyttänyt toimintaa entisestään. – Kun se on laissa kielletty, kaikki ovat samalla viivalla. Ei siitä tarvitse enää neuvotella. Hyvien kokemusten myötä Varppeen koulussa suunnitellaan jo seuraavaa vaihetta. Tähän asti puhelimia on saanut käyttää välitunneilla. Ensi lukuvuonna niitä ei saa käyttää lainkaan koulupäivän aikana. Ratkaisuksi suunnitellaan mallia , jossa puhelin sujautetaan magneetilla lukittavaan pussiin, joka kulkee oppilaan repussa koko koulupäivän ajan. – Pussi avataan vasta päivän päätteeksi. Jos puhelimet ovat repussa välitunnilla, opettajat joutuvat koko ajan huomauttamaan niiden käytöstä. Kun ne ovat kokonaan pois, tilanne on selkeämpi. Samaan aikaan koulussa kehitetään välituntitoimintaa. – Meille tulee liikuntapaikkoja ja tekemistä: sulkapalloa, koripalloa, kirjastovälkkiä. Osa oppilaista voi alkuun pitää muutosta hankalana, mutta Salo uskoo, että uuteen käytäntöön totutaan nopeasti. Sonja Maajärvi letittää välitunnilla Anniina Malisen hiuksia. Toiminnalliset välitunnit saavat yhdeksäsluokkalaisilta kiitosta, mutta he toivovat niihin lisää vaihtoehtoja. Tämä on yksi 2000-luvun parhaita uudistuksia, mitä kouluun on saatu, historian ja yhteiskuntaopin opettaja Juha Lehtonen sanoo. Hän opettaa Tampereen Sammon koulussa. Siellä puhelimia saa käyttää välitunneilla vain ulkona, ei sisätiloissa. Näin oppilaat eivät enää automaattisesti kaiva puhelimia esiin siirtyessään paikasta toiseen. – Aiemmin oppilaat pelasivat kännyköillä vielä, kun he astuivat luokan kynnyksen yli, Lehtonen sanoo. Kyselyyn vastanneiden opettajien mielestä oppilaat ovat tottuneet uusiin käytäntöihin: ”Enää ei tarvitse niin paljon huomau tella. Alkanut jo muuttua tavaksi, ettei kännykkää saa käyttää.” Yksittäiset oppilaat yrittävät toisinaan kiertää sääntöä: ”Joillain oppilailla on useampi kännykkä käytössä: toinen parkissa ja toinen laukussa. Tilanteessa puhutettu oppilas ja merkintä Wilmaan huoltajalle tiedoksi.” Toki koulut saivat rajoittaa puhelinten käyttöä oppituntien aikana jo ennen lakiuudistusta, mutta välituntien suhteen tilanne ei ollut yhtä selkeä. – Nyt on selvää, että koulu voi määrätä näistä asioista. Se helpottaa myös opettajien työtä, kun yksittäinen huoltaja tai oppilas ei voi kyseenalaistaa käytäntöjä, Opetushallituksen johtamisen tukiyksikön päällikkö Laura Francke sanoo. Francken mukaan puhelinten käytön rajoittaminen voi vähentää kiusaamista. Kun puhelimia ei käytetä välitunneilla, myös kuvaaminen ja videoiminen voidaan kieltää koulun järjestyssäännöissä. – Tämä voi helpottaa opettajien työtä, koska kouluajalla tapahtuvaa kiusaamista ja siihen liittyviä someasioita joudutaan muuten selvittämään paljon. Myös opettajat selkeästi ovat vähentäneet näkyvää puhelimen selailua. Huoltajat ovat ottaneet rajoitukset pääosin hyvin vastaan. – Vaikutelma on ollut, että moni huoltaja on suhtautunut rajoituksiin myönteisesti. Kännykkäkiellon rinnalle erillisenä ovat viime aikoina tulleet myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Opetushallituksen kansalliset suositukset alle 13-vuotiaiden lasten digilaitteiden käytöstä vapaa-ajalla. Huoltajilta saadun palautteen mukaan ne, yhdessä koulujen kännykkäkiellon kanssa, antavat selkänojan lasten ruutuajan säätelyyn. – Nämä yhdessä ovat toimineet eräänlaisena signaalina siitä, miten kännyköiden käyttöön suhtaudutaan. Myös lehden kyselyssä käy ilmi, että toisinaan vanhemmat ovat toivoneet entistä tiukempia sääntöjä niihin kouluihin, joissa puhelinta saa käyttää välitunneilla. ”Vanhempainyhdistys on ajanut täyskieltoa koko koulupäivän ajaksi.” Toisaalta jotkut huoltajat ovat kyselyyn vastanneiden opettajien mukaan pohtineet sitä, miten lapsen saa kiinni koulupäivän aikana. Ojamonharjun koulussa Lohjalla on sovittu, että yksittäisillä oppilailla on rehtorin erillinen lupa pitää puhelinta repussaan ja tarvittaessa käyttää sitä esimerkiksi terveydenhoitoon liittyvän syyn tai ahdistuksen takia. Tällöinkin on sovittu tietty paikka, jossa puhelimen käyttö on sallittua. – Kerran syksyllä yksi oppilas unohti hammaslääkäriajan, mutta vanhempi soitti kansliaan ja oppilas haettiin tunnilta, rehtori Mika Sipponen kertoo. Kyselyssä osa opettajista kertoo, että kännykkäkielto on vaikuttanut opettajien puhelimen käyttöön: ”Myös opettajat selkeästi ovat vähen täneet näkyvää puhelimen selailua.” ”Meille tuli ohjeistus, että opettajatkaan eivät käytä kännykkää käytävillä tai ruokalassa. Käytännössä kännykkää käytetään vain opetukseen liittyviin asioihin, kuten Wilman tarkistamiseen tai jonkin tiedon hakemiseen. Se on vähentänyt myös aikuisten näkyvää puhelimen käyttöä.” Sipponen kertoo, että hän pitää puhelimensa tätä nykyä enemmän piilossa, vaikka rehtorina hänen pitääkin olla tavoitettavissa. – Ennen kuljin käytävillä suurin piirtein kännykkä liimattuna käteen. Kun säännöt koskevat kaikkia, niitä pidetään oikeudenmukaisempina. – Meidän pitää näyttää esimerkkiä. Ja samalla syntyy vuorovaikutusta. Kuin sanojensa vakuudeksi Sipponen saa käytävällä ohikulkevalta oppilaalta yläläpsyn ja huikkauksen: – Moi reksi. Kursiivilla kirjoitetut ovat lainauksia OAJ:n jäsenpaneelistien vastauksista lehden tekemään kyselyyn. The post Puhelinkielto kannatti, välitunneilla jutellaan taas appeared first on Opettaja.fi .

11 May 2026

Amk-opettajat lakossa reilujen työehtojen puolesta

Palkkojen alentamiset ja työehtojen heikennykset tulevat vastaamme jatkossakin, jos annamme niille nyt periksi, muistuttaa OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto . OAJ:n neuvottelijoiden mukaan työnantajajärjestö Sivista pyrki päättyneiden neuvottelujen aikana monin tavoin heikentämään koko opetushenkilöstön työsuhteen ehtoja. Sivista on julkisuudessa esittänyt korkeimpien palkkojen alentamista. OAJ:n mielestä palkkatasa-arvoa tulee tavoitella vähimmäispalkkoja korottamalla. – Ammattiliiton tehtävä ei ole heikentää työehtoja eikä alentaa palkkoja. Me haemme oikeudenmukaista palkkojen harmonisointia niin, että palkat eivät laske, Murto sanoo. Työriidan sovittelua jatketaan valtakunnansovittelijan johdolla. Tämä on kieltänyt osapuolia nostamasta sovittelun yksityiskohtia ja vaiheita julkisuuteen. Tätä juttua vapun alla tehtäessä kokonaisuus oli Murron mukaan täysin auki eikä mistään ollut sovittu. – Me haemme aktiivisesti ratkaisua, joten ratkaisuun pääseminen ei ole OAJ:stä kiinni. Murto esittää suuren kiitoksen kaikille lakoissa mukana olleille. – Nyt tarvitaan vahvaa yhtenäisyyttä, sillä kyse on koko opetushenkilöstön työehdoista ja ammattikorkeakoulujen työehtosopimuksen tulevaisuudesta. Tämän lehden mennessä painoon OAJ on ilmoittanut kaikkiaan 16:sta päivän mittaisesta lakosta, joista yhden se kuitenkin päätti perua työtuomioistuimen antaman päätöksen takia. Työtuomioistuin antoi 13.4. ratkaisun, jonka mukaan OAJ:n maaliskuussa antamat lakkovaroitukset olivat ennenaikaisia. Varoituksista kanteli Sivista. Sivistan ammattikorkeakoulujen työehtosopimuksen piirissä on lähes 4 000 OAJ:n jäsentä. Heille maksetaan lakkopäivältä 180 euron suuruinen lakkoavustus. The post Amk-opettajat lakossa reilujen työehtojen puolesta appeared first on Opettaja.fi .

11 May 2026

Puheenjohtajalta: Älä luovuta

Jo joutui armas aika. Kuinka odotettu säe tuo monelle onkaan. Lukuvuosi on jälleen vaatinut veronsa niin oppilailta, opiskelijoilta kuin opettajiltakin. Ihan normaali arki on kuormittanut. Nuo hektiset päivät, jotka sisältävät runsaan määrän kohtaamisia. Perusopetuksessa oppimisen tuki on hämmentänyt. Ohjeistukset ovat muuttuneet useaan kertaan, ja naapurikunnassa toimitaan aivan toisin kuin omassa. Uutiset kertovat kehysriihen tuovan kunnille lisää talouspaineita. Mitä tämä tarkoittaa omassa kunnassa? Ei kai vain lomautuksia, jotka sotkevat suuren osan koko lukuvuodesta. Ministeri halajaa Suomeen eurooppalaista loma-aikataulua. Käytit liian värikästä kieltä. Kerroit omia näkemyksiäsi. Huoltajilta tulee palautetta: Vaadit lapseltani liikaan. Suosit oppilaiden riitatilanteessa toista lasta. Mainitsitkohan muiden kuullen oppilaan diagnoosin? Käytit liian värikästä kieltä. Kerroit omia näkemyksiäsi. Haluan nostaa kädet pystyyn. Luovuttaa, pääsen siten helpommalla. En enää vaadi oppilailta ponnistelemista. En anna persoonani näkyä opetuksessani. Olen hajuton, mauton ja näkymätön. Suvivirsi soi . Pöydälläni on oppilaiden tekemät kortit. ”Maailman paras ope.” ”Kiitos ope kivasta lukuvuodesta.” ”Ihanaa lomaa ope, syksyllä nähdään.” Muistan myös entiset oppilaat, jotka vuosien jälkeen kertoivat sanoistani ja teoistani. Olin ne jo itse unohtanut. ”Se luonnon uudeks luopi, sen kutsuu elohon.” Ei, en suostu mitäänsanomattomaksi opettajan varjoksi. Haluan uskoa oppilaisiini, innostaa ja antaa heille elämän eväitä. Nähdä heidät yksilöinä. Olla luja mutta lämmin. Olihan tässä lukuvuodessa hyvääkin, kuten kännykkäkielto ja OAJ:n tuki vaikeissa tilanteissa. The post Puheenjohtajalta: Älä luovuta appeared first on Opettaja.fi .

11 May 2026

Lukijan mielipide: Hius- ja kauneudenhoitoalan koulutus kaipaa näkyvyyttä

Hius- ja kauneudenhoitoala kehittyy nopeasti, ja siksi myös koulutuksen tulee vastata alan muuttuviin tarpeisiin. Uudistuva lainsäädäntö, teknologisoituvat palvelut ja kasvavat turvallisuusvaatimukset edellyttävät opettajilta ja opiskelijoilta ajantasaista osaamista. Tämän vuoksi alan koulutuksen näkyvyyttä ja arvostusta on tärkeää vahvistaa. Ammatillisten oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen opettajat ja asiantuntijat AO:n hius- ja kauneudenhoitoalan opettajajaosto järjesti helmikuussa valtakunnallisen verkkoseminaarin, johon opettajien lisäksi saivat osallistua opiskelijat ja työelämän edustajat. Yli 600 osallistujaa osoitti, että yhteinen oppiminen lisää ymmärrystä, yhteenkuuluvuutta ja jaettua ammatti-identiteettiä. Seminaarissa kuultiin alaan keskeisesti liittyvien viranomaistahojen asiantuntijoita. He käsittelivät lainsäädäntöä, hygieniaa, palveluturvallisuutta ja laiteteknologian vastuullista käyttöä – teemoja, jotka muodostavat alan ammattitaidon perustan. Opettajat työskentelevät erilaisissa oppilaitoksissa ja kohtaavat arjessaan toisistaan poikkeavia käytäntöjä. Yhteiset tapahtumat auttavat varmistamaan, ettei kukaan jää muutosten kanssa yksin. Myös opiskelijoiden palautteet korostivat, että asiantuntijatieto on avattava pedagogisesti mielekkäällä tavalla ja sidottava konkreettisesti ammatilliseen vastuuseen ja työhyvinvointiin. Toivottavasti saamme lisää tällaisia yhteisiä kohtaamisia, jotta hius- ja kauneudenhoitoalan osaaminen, palveluiden turvallisuus ja koulutuksen laatu kehittyvät myös tulevaisuudessa. Anna-Kaisa Toveri The post Lukijan mielipide: Hius- ja kauneudenhoitoalan koulutus kaipaa näkyvyyttä appeared first on Opettaja.fi .

11 May 2026

Grammar & Reading Are One Subject, Not Two

Understanding how sentences work is a reading skill, not just a writing skill, researchers tell us. When students understand how sentences are built, they read better. So, argues Patty McGee, grammar instruction is in fact reading instruction, and we should treat it that way. The post Grammar & Reading Are One Subject, Not Two first appeared on MiddleWeb .

10 May 2026

: „Und das geht nur gemeinsam“

Shadore rappt gegen Rassismus, arbeitet mit Jugendlichen und verortet seine Kunst zwischen politischem HipHop und experimentellem Pop. Ein Gespräch über Hanau, Berlin-Neukölln und migrantische Selbstbehauptung mehr...

8 May 2026

: Aus Kind werde toller Mann, hex, hex!

So einfach ist das leider nicht, stellt unsere Autorin fest. Denn toxische Vorbilder lauern überall, auf dem Schulhof wie im Netz. Als nichtweißer Mann hat ihr Sohn noch ganz andere Probleme mehr...

8 May 2026

: Rambo hat Redebedarf

Unser Autor fragt sich, warum Jugendliche Leute wie Andrew Tate anhimmeln. Aber jetzt mal ehrlich: Wäre er als planloser Teenager nicht vielleicht selbst in die Manosphere abgetaucht? mehr...

8 May 2026

Yes, Teachers Do Still Assign Full-Length Books. But Numbers Vary

Most middle and high school teachers have students read books—but often just one or two a year.

8 May 2026

“Samenwerken met ouders begint lang vóór het oudercontact”

Veel scholen zetten in op ouderbetrokkenheid. Toch hapert de tandem steeds vaker. Sommige ouders weten amper hoe Smartschool werkt of blijven weg van het oudercontact. Andere zitten er dan weer ‘bovenop’. Hoe werk je goed samen met die diverse groep ouders? Marie Seghers en Jan De Mets (UGent) vertalen onderzoek naar concrete tips voor leraren. © Alexandra Bertels Jan De Mets: “Wat ouders thuis doen, maakt het grootste verschil.” Waarom wringen klassieke vormen van ouderbetrokkenheid vandaag? Jan De Mets, Expertisecentrum Taal, Diversiteit & Leren (UGent) : “Ouders zijn niet zomaar ‘klanten’ van de school die aan de zijlijn toekijken. Ze hebben de verantwoordelijkheid om samen met de school actief werk te maken van een sterke leeromgeving voor hun kind. Ze zijn met andere woorden educatieve partners, elk vanuit hun pedagogische wereld. Toch zien we vandaag dat bijvoorbeeld communicatie met ouders te vaak eenrichtingsverkeer is: het is vooral de school die het initiatief neemt om informatie te versturen.” “Daarnaast focussen scholen traditioneel sterk op fysieke aanwezigheid van ouders op school, terwijl de impact van thuisbetrokkenheid op leerprestaties groter is, en terwijl minder zichtbaar zijn niet zomaar desinteresse impliceert.” “Scholen vullen ouderbetrokkenheid vaak in als: een uitstap begeleiden, helpen op het schoolfeest, zetelen in de ouderraad … en met stip op één: aanwezig zijn op het oudercontact . Dat formele moment blijft weliswaar essentieel om een vertrouwensrelatie op te bouwen, maar de klassieke vorm staat vandaag soms onder druk: zo blijven ouders om diverse redenen – van werkdruk tot onzekerheid – weg.” Marie Seghers, Expertisecentrum Taal, Diversiteit & Leren (UGent): “Bovendien is het klassieke 10-minuten-format niet altijd meer toereikend. Nederlands onderzoek toont aan dat leraren gemiddeld 80% van de spreektijd innemen. Dat laat weinig ruimte voor echte dialoog . Complexe vragen krijgen daar ook nauwelijks ademruimte. Daarom is een diepgaander vervolggesprek plannen in sommige gevallen nodig. Scholen experimenteren in die zin ook met KOM-gesprekken , waarbij de leerling actief wordt betrokken.” Zet de regisserende rol van de school de samenwerking met ouders onder druk ? Jan: “Er sluipt soms onbedoeld een onevenwicht in de relatie. Sommige ouders krijgen het gevoel dat ze tekortschieten. Ze ervaren de school als afstandelijk of beoordelend en trekken zich terug. Anderen gaan net in de overdrive: ze volgen elk bericht, sturen bij waar ze kunnen en willen geen enkele kans missen voor hun kind. Die betrokkenheid slaat soms om in druk , ook voor leraren.” “Daarom pleiten we voor wederkerigheid en gelijkwaardigheid in de relatie. Ouders en leraren delen tenslotte hetzelfde doel: de ontwikkeling van het kind. Hun rollen vullen elkaar aan. Als leraar ben jij de expert in leren en didactiek. Ouders kennen hun kind van binnenuit: zij zien talenten, gevoeligheden en drempels die op school niet altijd zichtbaar zijn.” “Net door die perspectieven te verbinden ontstaat een rijker beeld van de leerling. En dat vraagt van beide kanten dezelfde beweging: luisteren, afstemmen en bereid zijn om je blik bij te stellen. Vanuit die idee van partnerschap hebben we het dan ook liever over ‘samenwerking met ouders’ dan over ‘ouderbetrokkenheid’.” Wanneer begin je te bouwen aan zo’n effectief partnerschap? Jan: “Niet pas wanneer het moeilijk wordt. Wacht je tot een slechtnieuwsgesprek over tegenvallende cijfers of negatief gedrag, dan ben je te laat. Vertrouwen groeit vanaf het eerste contact. Vaak begint dat bij de inschrijving . Wat je daar uitstraalt, blijft nazinderen. Ga bij je onthaal dus verder dan de administratie. Laat ouders merken dat ze welkom zijn en gezien worden. En kies meteen voor dialoog: wat moeten we weten over jullie kind? Wat heb jij nodig? Hoe blijven we in contact?” “Wie met kinderen werkt, werkt altijd met ouders. Daarom loont het om in de eerste weken en maanden bewust te investeren in die relatie. Vertrouwen groeit niet vanzelf, maar door herhaald contact. Verbinding start vooral met informele contacten . Naast openklasmomenten loont het dus zeker ook om een babbel te doen tijdens breng- en haalmomenten of aan de schoolpoort. Die gesprekken verlagen de drempel om iets te vragen of te delen.” © Alexandra Bertels Marie Seghers: “Oudercontacten van 10 minuten waarbij de leraar voor 80% aan het woord is, die laten weinig ruimte voor echte dialoog.” Hoe hou je daarna ook alle ouders aan boord in je communicatie? Marie: “Door toegankelijk en op maat te communiceren. Onderzoek toont aan dat een combinatie van mondeling én schriftelijk, formeel én informeel het best werkt. Kiezen voor 1 communicatiekanaal klinkt voor scholen misschien aanlokkelijk, maar houdt te weinig rekening met de diversiteit aan ouders. Niet iedereen beschikt over sterke digitale vaardigheden, een stabiele internetverbinding of een mail‑ en agendacultuur.” “Een goede eerste stap is daarom je huidige communicatie kritisch analyseren . Welke informatie moet iedereen écht meekrijgen? Via welk kanaal gebeurt dat vandaag ? En wie bereik je daarmee wel en niet? Let ook op voor schooltaal. Begrippen als ‘differentiatie’ of ‘flexibel traject’ zeggen veel ouders weinig. De Huizen van het Nederlands bieden concrete tips om je taal in lager en secundair helder te houden.” Jan: “Op basis van die analyse kan je doordacht differentiëren . Niet alles via elk kanaal, maar wel bewust kiezen wat waarvoor werkt. Een korte herinnering via sms of WhatsApp — ‘Morgen oudercontact, vergeet je ’t niet?’ — kan soms effectiever zijn dan een lange mail. Voor gevoelige of complexe vragen blijft een gesprek de beste optie.” “Die keuzes vragen om duidelijke afspraken. Door helder te communiceren welk kanaal waarvoor dient, wanneer ouders een antwoord mogen verwachten en hoe dringende vragen verlopen, behoud je als school de regie over bereikbaarheid . Die duidelijkheid beschermt ook leraren tegen communicatiedruk, zeker bij zeer aanwezige ouders die onmiddellijk reactie verwachten.” Marie: “Omgekeerd betekent ook stilte aan de overkant niet automatisch desinteresse. Brieven kunnen zoekraken, berichten niet begrepen worden of vastlopen op digitale drempels. Soms speelt ook schaamte mee om dat toe te geven. Door je eigen aannames te bevragen — waarom reageert deze ouder niet? waar loopt iets vast? — verschuif je van oordeel naar nieuwsgierigheid.” “Onderzoek toont aan dat bijna alle ouders betrokken zijn bij de schoolloopbaan van hun kind. Denk bijvoorbeeld aan anderstalige ouders die bewust kiezen voor een Nederlandstalige school in Brussel, omdat ze hun kind meer kansen willen geven op de arbeidsmarkt. Ervan uitgaan dat ouders die je minder op school ziet , niet geïnteresseerd zijn, is dus te kort door de bocht. Vaak spelen er andere drempels: ploegenarbeid, taalbarrières, laaggeletterdheid, onzekerheid of negatieve schoolervaringen uit het verleden.” “Die waarom-vraag stellen vraagt ook om een kritische blik op je eigen referentiekader . Veel schoolse verwachtingen maken we bijvoorbeeld nooit expliciet. We verwachten dat ouders intuïtief weten hoe ze huiswerk goed opvolgen of hoe ze thuis gepast reageren op een nota in de agenda. Wie zelf in Vlaanderen naar school is gegaan, weet dat misschien. Maar niet elke ouder beschikt over die ongeschreven codes. Ook die moet je expliciteren.” Minder zichtbare ouders zijn niet per se minder betrokken Marie Seghers Expertisecentrum Taal, Diversiteit & Leren (UGent) Onderzoek hamert vooral op het belang van thuisbetrokkenheid. Waarom? Jan: “Thuisbetrokkenheid heeft de grootste positieve impact op het schoolsucces van kinderen. Onderzoek toont aan dat wat ouders thuis doen om het leren van hun kind te ondersteunen, een leerwinst van 2 tot 3 maanden kan opleveren. Die inzet weegt dus zwaarder door dan hun aanwezigheid op oudercontacten of schoolactiviteiten.” “Thuisbetrokkenheid gaat vaak over kleine, dagelijkse gewoontes: spreken over school, oprecht nieuwsgierig zijn naar wat je kind leert, een rustige werkplek creëren … Bij jonge kinderen blijkt vooral taal stimuleren erg succesvol thuis: samen veel praten, spelen met letters en cijfers, lezen, boeken in huis halen.” “Bij oudere kinderen verschuift het accent. De leerling neemt dan meer eigenaarschap op. Als ouder kan je belangstelling blijven tonen en hoge verwachtingen stellen: uitspreken dat je vertrouwen hebt in de capaciteiten van je kind en positieve feedback geven. ‘Ik zie dat je echt je best doet’ geeft een heel andere boodschap dan ‘Zie maar dat je het goed doet’.” Leraren denken misschien: daar heb ik weinig vat op? Marie: “Toch wel. Leraren kunnen veel in gang zetten door te tonen hoe je het kan doen. Tijdens openklasmomenten zien ouders hoe jij met je leerlingen tot leren komt: oogcontact maken, hardop denken, vragen stellen, herhalen, spreekkansen geven, bemoedigend knikken, enzovoort. Ze stelen met hun ogen van een onderwijsprofessional en nemen die inzichten mee naar huis. Modelleren is een sterke werkvorm in de samenwerking met ouders, omdat die niet belerend overkomt.” “Ook kleine impulsen helpen. Iets meegeven dat thuis een gesprek opent. Een stickertje op een kleuterhand, bijvoorbeeld, zal wellicht de vraag uitlokken: ‘Wat heb je daar?’ Of een lijstje met concrete vragen die ouders kunnen stellen. Tijdens het koken: ‘Kan jij 3 lepels toevoegen?’ Zo kan je tellen oefenen. Of ’s avonds: ‘Hoe voelde je je tijdens de speeltijd?’ Zo leert een kind ook emoties benoemen. Hou bij je verwachtingen van wat gezinnen thuis doen wel rekening met hun draagkracht, anders vergroot je de kloof.” En de klassieker: huiswerk. Wat verwacht je daar wel en niet van ouders? Jan: “Ouders zijn geen didactisch geschoolde leraren. Toch schieten ze – met de beste bedoelingen – vaak in die rol: ze zitten mee naast hun kind, leggen uit, verbeteren. Alleen werkt die sturing vaak averechts: ze kan de druk op het kind verhogen en het leren net belemmeren. Benoem dat ook. Huiswerk dient net om te zien wat een leerling zelfstandig kan. Zelfs verlof nemen om mee te studeren? Liever niet.” “Het vergroot bovendien de kloof tussen wie wel en wie niet die ondersteuning krijgt. Maak als school duidelijk wat je verwacht en neem ouders daarin mee. Wat volgens onderzoek wél helpt: ouders die indirect helpen bij huiswerk. Niet mee in de oefening duiken, maar interesse tonen, aanmoedigen om vol te houden, zorgen voor ontspanning … En loopt het vast? Dan is een seintje aan de leraar waardevoller dan het antwoord voorzeggen.” © Alexandra Bertels Jan De Mets: “Niet elke ouder beschikt over sterke digitale vaardigheden, een stabiele internetverbinding of een mail‑ en agendacultuur.” Wat als de thuissituatie uitdagingen met zich meebrengt die de draagkracht van de school overstijgen? Marie: “Scholen zijn geen eilanden. Ze hoeven het niet alleen te doen en winnen net aan kracht door samen te werken. Onderzoek toont aan dat sterke praktijken vaak steunen op externe partners : LIGO voor taal- en digitale vaardigheden , bibliotheken voor voorleesinitiatieven, het Huis van het Kind voor opvoedingsondersteuning.” “Ook brugfiguren, CLB-medewerkers of een OCMW dat op school zitdagen organiseert, maken het verschil. Als school kan je een ontmoetingsplek zijn die die partners zichtbaar maakt. Een belangrijke nuance: samenwerken met externen is niet hetzelfde als blindelings dingen uit handen geven. Je wil niet dat een brugfiguur het gesprek met anderstalige ouders helemaal van je overneemt, wél dat die expertise verankerd raakt in je werking.” Kan je ook ouders inschakelen om andere ouders te versterken? Jan: “Zeker. Ouders zijn vaak elkaars eerste hulplijn. Klasouders, ouderambassadeurs of buddy’s maken dat concreet: ze gidsen elkaar, gaan samen naar een oudercontact, leggen uit hoe een platform werkt. Dat verlaagt drempels , zeker voor wie een klein netwerk heeft.” “Als leraar kan je ouders actief met elkaar verbinden . Denk aan een infoavond in een zaal met 100 stoelen. Ouders zitten daar vaak wat op zichzelf; het vergt lef om in zo’n setting zelf contact te leggen. Tot de leraar zegt: ‘Mevrouw, mag ik u even voorstellen aan de mama van Rinus? Jullie zonen spelen vaak samen.’ Ook tijdens breng- en haalmomenten of wachtmomenten bij oudercontacten kunnen leraren zulke bruggen bouwen.” De ene leraar is natuurlijk de andere niet. Hoe voorkom je een wildgroei aan verwachtingen naar ouders toe? Marie: “Een gedragen visie zorgt voor continuïteit, ook wanneer leraren of directies wisselen. Leraren zijn van nature vaak doeners. Dat is een sterkte: acties brengen dingen in beweging. Maar pas wanneer je ze koppelt aan duidelijke doelen , haal je er op lange termijn meer uit. Daar samen over nadenken, met verschillende stemmen aan tafel — ook de kritische — is de eerste stap. Met de zelfscan die we ontwikkelden bij de leidraad ‘Samenwerken met ouders’ kunnen scholen hun sterke punten én groeikansen in kaart brengen. Zo werk je gericht aan acties en beleid.” “ Leraren leren nog altijd het meest van elkaar . Hoe ga jij daarmee om? Door tijdens personeelsvergaderingen ruimte te maken voor casusbesprekingen werk je tegelijk aan professionalisering én timmer je aan een gedeelde visie. Of steel met je ogen in een andere school. Hoe brengt dit team de verwachtingen rond thuisbetrokkenheid in kaart ? Wanneer doen ze aan huisbezoeken? En zorgde de invoer van KOM-gesprekken voor betere relaties?” Jan: “Het loont ook om ouders doelgericht te bevragen : wat willen zij écht? Dat was de centrale vraag in een enquête van Hotelschool Gent . Op basis van de reacties ontstond een ouderweek, waarin (groot)ouders werden uitgenodigd om praktijklessen bij te wonen, schoon . Al zit een sterke samenwerking met ouders nooit in één enkel moment, maar in wat je elke dag doet. In hoe je luistert, communiceert en naar elkaar kijkt. Niet als buitenstaander, maar als partner met een gedeeld doel voor ogen.” Hoe je samenwerken met ouders effectief vormgeeft, lees je in de leidraad ‘Samenwerken met ouders’ die Jan De Mets, Iris Vandevelde, Marie Seghers, Wendelien Vantieghem (UGent), Annelies Jehoul en Mariet Schiepers (KU Leuven) ontwikkelden voor Leerpunt. Gebruik ook de bijbehorende zelfscan. Het bericht “Samenwerken met ouders begint lang vóór het oudercontact” verscheen eerst op Klasse .

8 May 2026

Muistokirjoitus: Anne-Leena Elomaa 7.7.1954–29.11.2025

Laaja-alainen erityisopettaja Anne Elomaa menehtyi 71-vuotiaana kotonaan Helsingissä sairauden uuvuttamana. Anne syntyi ja kirjoitti ylioppilaaksi Punkalaitumella. Vaikka elämä vei Turkuun ja myöhemmin Helsinkiin, juuret ja lapsuudenkodin maisemat säilyivät hänelle tärkeinä läpi elämän. Anne rakasti oppimista ja opettamista. Hän suoritti kaksi maisterintutkintoa, opiskellen psykologiaa ja kasvatustieteitä Turussa. Psykologina kasvatusneuvolassa Anne ei ehtinyt olla kauaa, sillä hän löysi todellisen kutsumuksensa opettajan työstä. Anne teki pitkän, reilun kolmen vuosikymmenen uran laaja-alaisena erityisopettajana Vesalan ala-asteella (myöh. Vesalan peruskoulu) Helsingissä. Noihin vuosiin mahtui myös vastuutehtävä apulaisrehtorina. Kiinnostavin ammatillinen alue Annelle oli oppimisvaikeudet. Hän arvosti jokaista oppilastaan, ei jättänyt heitä yksin eikä asioita puolitiehen, vaan teki uutterasti yhteistyötä niin koulun sisällä kuin kotienkin kanssa. Kollegat kuvailevat Annea pedagogisesti taitavaksi ja monipuoliseksi opettajaksi, joka loi turvallisen ja innostavan ilmapiirin oppimiseen. Jotain kertookin se, että Annen pienryhmätunneille oli aina tunkua – tunneille halusivat kaikki. Anne vaali sivistystä; hän rakasti kirjoja, taidetta ja kulttuuria. Kenties laaja lukeneisuus antoi hänelle erityisen kohtaamisen taidon, joka välittyi vahvasti myös opettajan työssä. Annella oli lisäksi läheinen suhde Ranskaan ja sen kieleen. Tämän kiinnostuksen hän jakoi tyttärensä kanssa, jonka luona Pariisissa Anne puolisoineen vieraili kymmeniä kertoja. Perhe, ystävät ja koti olivat Annen elämän keskiössä. Läheiset ja hänet tavanneet ihmiset jäävät kaipaamaan Annen valoisaa ja kaunista persoonaa. Viimeiseen asti Anne piti kiinni hänelle tärkeistä asioista, käyden rakkaassa kirjapiirissään ja ranskan kielen kurssilla. Anne kantoi itsensä arvokkaasti loppuun saakka, kuin aito ranskatar ripauksella satakuntalaista sisua. The post Muistokirjoitus: Anne-Leena Elomaa 7.7.1954–29.11.2025 appeared first on Opettaja.fi .

8 May 2026

Muistokirjoitus: Anneli Mäki-Opas 15.11.1930–11.3.2026

Oulun yliopiston normaalikoulun ja kasvatustieteiden tiedekunnan lehtori, kasvatustieteen tohtori Anneli Mäki-Opas o.s. Kotilainen syntyi 15.11.1930 Joutsenossa ja kuoli 11.3.2026 Oulussa. Vanhemmat kannustivat Annelia opiskelemaan. Valmistuttuaan Tornion seminaarista Anneli tuli opettajaksi Oulujoen koululle, missä työskenteli myös tuleva puoliso Pekka Mäki-Opas. Heille syntyi kaksi poikaa. Perheen yhteisiä harrastuksia olivat kirjallisuus, musiikki, liikunta ja luontoretket sekä matkustelu Euroopassa. Anneli suoritti iltalukiossa ylioppilastutkinnon vuonna 1972. Hän siirtyi Oulun normaalikoulun ala-asteelle ja toimi luokanlehtorina vuosina 1979–1987. Anneli oli luokanopettajan poikkeuskoulutuksessa opiskelevien johtaja. Hän työskenteli Oulun yliopistossa opettajankoulutuksen lehtorina vuoteen 1993 saakka, jolloin jäi eläkkeelle. Anneli jatkoi vielä luentojen pitoa Chydenius-instituutissa, Jyväskylän yliopistossa ja Oulun yliopistossa 75-vuotiaaksi saakka. Anneli opiskeli lehtorin viroissaan kasvatustiedettä valmistuen maisteriksi ja lisensiaatiksi sekä väitteli tohtoriksi vuonna 1993. Väitöskirja ”Älä katko kasvavan siipiä, terapeuttinen kasvatus” perustuu Lauri Rauhalan kasvatusfilosofiaan, missä korostuu lapsen ja nuoren kasvun tukeminen. Tematiikka jatkuu Annelin vuonna 2000 julkaisemassa kirjassa ”Murtuneet siivet”. Kasvattajien vastuutehtävänä on poistaa kasvun esteitä ja kehittää oppijoiden myönteisiä elämänasenteita. Tällaiset tavoitteet sisältöineen ovat aina ajankohtaisia koulutyössä, niin myös elinikäisessä oppimisessa. Anneli oli sosiaalinen, sanoissaan sukkela ”Karjalan tytär”. Hän oli haaveittensa toteuttamisessa periksiantamaton realisti. Mäki-Oppaiden laajaan ystäväpiiriin kuuluvat sukulaisten ja työtovereiden lisäksi myös auttavaiset naapurit. Anneli sai elää pitkän vaiherikkaan elämän. Muistelemme kaipauksella hänen myönteistä persoonaansa. Marjatta Kaikkonen ja Anja Lindh The post Muistokirjoitus: Anneli Mäki-Opas 15.11.1930–11.3.2026 appeared first on Opettaja.fi .

8 May 2026

Building Student Agency in Writing Classrooms

Rather than treating writing as a sequence of isolated assignments, in "Goal Setting in the Writing Classroom" Valerie Bolling shares a structure for a continuous, student-driven process shaped by clear goals, routines, and informed choices, writes reviewer Melinda Stewart. The post Building Student Agency in Writing Classrooms first appeared on MiddleWeb .

7 May 2026

The Job Market Is Changing. How Career and Technical Education Can Keep Up

A new vision from Advance CTE imagines what the future of career education should look like.

7 May 2026

Posters voor een warme school waar iedereen kan groeien

Vertel jij aan collega’s, leerlingen en ouders dat iedereen in jouw school kan groeien? Met deze 3 vrolijke posters voor een warme school maak je die boodschap snel zichtbaar. Print de reeks en hang ze op in je school of klas. Hang deze kleurrijke posters op in je school of klas: Download hier de printbare posters (A4/PDF) – Poster ‘ Ook jouw plek is hier ‘ – Poster ‘ Leren is … vallen, opstaan en blijven gaan ‘ – Poster ‘ Elke dag een beetje beter ‘. Welke boodschap zit er achter elke poster? Laat collega’s leerlingen en ouders weten dat iedereen welkom is op je school en daar zichzelf mag zijn met de boodschap ‘Ook jouw plek is hier’ . Vertel dat leren stapsgewijs lukt voor iedereen met de juiste groeigerichte mindset met de boodschap ‘Leren is … vallen, opstaan en blijven gaan’ . Benadruk je hoge verwachtingen voor iedereen met de boodschap ‘Elke dag een beetje beter’ . Het bericht Posters voor een warme school waar iedereen kan groeien verscheen eerst op Klasse .

7 May 2026

Au B.O : Programme d’enseignement de l’école maternelle (cycle 1)

Dans le B.O de l'Education nationale du 7 mai 2026, publication du nouveau programme d'enseignement de la maternelle. L’article Au B.O : Programme d’enseignement de l’école maternelle (cycle 1) est apparu en premier sur VousNousIls .

7 May 2026

Le niveau de vie des enseignants inférieur à celui des autres cadres de la FPE

C'est ce que révèle une note d'information de la direction de l’évaluation, de la prospective et de la performance (DEPP) du ministère de l'Education nationale. Ainsi que l'INSEE. L’article Le niveau de vie des enseignants inférieur à celui des autres cadres de la FPE est apparu en premier sur VousNousIls .

7 May 2026

Supporting Struggling Math Students Means Building Their Number Sense—and Confidence

Two models schools use to help students learn new material—and shore up gaps at the same time.

6 May 2026

What Teachers Love (and Hate) About Appreciation Week

Teachers want thoughtful, inclusive appreciation, not gimmicks or last-minute ideas.

6 May 2026

5 Ways to Build Oral Language in Young Learners

Hearing and practicing language leads to stronger literacy skills.

6 May 2026

How to Bring More Value to Career-Tech Education Programs

Aligning academic goals to the labor market is critical, according to the Education Commission of the States.

6 May 2026

Le brevet des collèges, plus difficile à obtenir cette année

Retour sur les nouvelles modalités du brevet pour la prochaine session, et les prévisions d'un taux de réussite en forte baisse. L’article Le brevet des collèges, plus difficile à obtenir cette année est apparu en premier sur VousNousIls .

6 May 2026

Never Stop Learning: Growing Your Own PLN

A Professional Learning Network offers a practical, sustainable way to grow as a teacher. Curtis Chandler shares a game plan to build your own PLN by starting small, staying consistent, and developing intentional interactions to strengthen your practice and your well-being. The post Never Stop Learning: Growing Your Own PLN first appeared on MiddleWeb .

5 May 2026

GEW über Polizei auf dem Schulhof: „Keine dauerhafte Lösung“

Seit Monaten debattiert Rheinland-Pfalz über mehr Polizei an Schulen. Christiane Herz von der GEW darüber, was hilft und was populistische Forderungen sind. mehr...

5 May 2026

Streit wegen Schulversuch in Spanien : Policía? No gracias

Polizisten an Schulen – eine gute Idee, dachte sich die spanische Region Katalonien. Doch jetzt ziehen sich die ersten Einrichtungen aus dem Pilotprojekt zurück. mehr...

5 May 2026

Zinvol huiswerk in het secundair

Het Gymnasion worstelt om leerlingen te motiveren voor huiswerk. Ze hervormden hun huiswerkbeleid vanuit de vraag: hoe kunnen alle leerlingen het maximale halen uit zinvol huiswerk in het secundair? Het Gymnasion op Linkeroever in Antwerpen, een secundaire school met een divers publiek, zoekt hoe ze leerlingen en ouders kunnen motiveren voor zinvol huiswerk. “Huiswerk creëert fundamentele ongelijkheid”, antwoordt directeur Suzzy Van Laer gedecideerd op de vraag waarom zij hun huiswerkbeleid 5 jaar geleden omgooiden. “Een deel van onze leerlingen heeft thuis te weinig ondersteuning of te veel chaos om zich te focussen op huiswerk. Leerlingen hebben niet altijd een rustige plek, moeten koken voor broertjes en zusjes, of ouders zijn er door een extra avondjob niet om huiswerk te stimuleren of te controleren.” “En een deel van onze ouders schiet dan weer door naar de andere kant, door zelf een boekbespreking, samenvatting of presentatie voor hun kind te maken. Dat ontneemt leerlingen evengoed kansen.” “De komst van artificiële intelligentie stimuleert ons ook om zinvol huiswerk om te denken in het secundair. En bovendien voelen leraren en jongeren zich overbelast: 32 uur les, vervoer en huiswerk, samen goed voor een schoolweek van 40 uur. Terwijl hobby’s ook belangrijk zijn voor persoonlijke ontwikkeling, om doorzettingsvermogen en discipline te kweken. Want wees gerust: op school komen ze te laat, maar op de voetbaltraining nooit.” © Katrijn Van Giel Suzzy Van Laer: “Huiswerk mag bij ons nooit nieuwe leerstof zijn.” Zinvol huiswerk Toen Suzzy huiswerk anders wilde aanpakken, botste ze initieel op weerstand in haar team. “Dat is normaal, want we zijn in Vlaanderen gewoon om veel huiswerk te geven en denken er niet altijd over na welk huiswerk zinvol is in het secundair. Ook bij ons leeft de idee dat een goede leraar punten verzamelt met veel toetsen en huiswerk. Een vol puntenboek staat gelijk aan goed bezig zijn.” “Leraren worstelen ook met tijd om de vakinhoud grondig te behandelen, naast ICT- en sociale vaardigheden, duurzaamheid, burgerschap of ondernemerszin. Dan is de verleiding groot om je lestijd te verlengen met huiswerk. En dan wordt de kloof dieper tussen wie thuis hulp krijgt en wie in zijn eentje de klus klaart. Terwijl we iedereen de kans willen geven om goed te scoren op huiswerk.” “De doelstelling van huiswerk is niet nieuwe leerstof aanreiken . Thuis verder oefenen, actief verwerken en herhalen wat je in de klas zag, dat wel uiteraard. Huiswerk is een krachtig wapen in de strijd tegen de vergeetcurve.” “We stimuleren collega’s om te reflecteren : is het huiswerk zinvol voor je vak, vergroot het de kloof tussen leerlingen niet, draagt het bij aan de leerdoelen? Voorbeelden van zinvol huiswerk in het secundair: notities structuren met de Cornell-methode, via een samenvatting, mindmap of begrippenlijsten. Een les voorbereiden door een lange tekst op voorhand te lezen of een video als preteaching te bekijken. Een boek lezen, oefeningen afwerken die in de klas gestart zijn. En heel populair: een spiekbrief maken voor een toets op een post-it .” We willen iedereen de kans geven om goed te scoren op huiswerk Suzzy Van Laer directeur Huiswerkklas Het Gymnasion heeft al 8 jaar een huiswerkklas. “Elke dinsdag zijn onze leerlingen en leraren het zevende en achtste uur lesvrij . Tijdens die 2 uren kunnen leerlingen op school terecht voor de huiswerkklas, een inhaaltoets, een reflectiewandeling of een strafstudie. Ze moeten beschikbaar zijn en mogen op dat moment geen hobby’s of medische afspraken plannen. Hetzelfde voor de leraren: zij begeleiden die initiatieven, vergaderen of volgen inspiratiesessies.” “Wie 3 keer niet in orde is met huiswerk, kan door de klassenraad doorverwezen worden naar de huiswerkklas. Dat zijn vaak leerlingen die de extra oefening nodig hebben, maar hun huiswerk niet maken of deadlines missen omdat hun executieve functies nog onvoldoende ontwikkeld zijn. Onder dat mom nodigen we ook leerlingen uit van wie we weten dat ze thuis niet de ideale omstandigheden en ondersteuning hebben. En sommige leerlingen of ouders schrijven zich spontaan in.” “Zo vullen we elke dinsdag 3 lokalen met ongeveer 25 van onze 623 leerlingen. Ze werken in de huiswerkklas onder begeleiding aan hun huiswerktaken. Leraren zorgen voor rust , maar leerstrategieën aanleren behoort niet tot hun taak. Dat gebeurt in het mentoruur.” © Katrijn Van Giel Vanessa Verhelst: “Mijn rol? Zorgen dat leerlingen in alle rust huiswerk kunnen maken.” Geen straf Vanessa Verhelst, leraar geschiedenis, is een van de vaste leraren die al van bij de start de huiswerkklas begeleidt. “Ik ben nogal streng en krijg de leerlingen gemakkelijk stil. Dat is mijn belangrijkste rol hier: zorgen dat ze in alle rust huiswerk kunnen maken. Dat is het vaste huiswerk of extra remediëring voor een bepaald vak. Ze moeten de 2 lesuren uitzitten. Als ze klaar zijn met al hun taken, lezen ze een boek . Mijn rol beperkt zich tot een opdracht of een woord verduidelijken. Of uitzonderlijk zal ik een leerling even overhoren.” “De huiswerkklas is niet bedoeld als straf . De leerlingen met een strafstudie zitten daarom bewust in een ander lokaal. Uiteraard ervaren sommige leerlingen een doorverwijzing naar de huiswerkklas voor een rapportperiode door de klassenraad als een straf. Maar er zijn ook leerlingen die spontaan komen om zich te kunnen concentreren, of als hun lief een strafstudie heeft, of ze toch moeten wachten tot ze opgepikt worden aan de schoolpoort.” “Een sluitend systeem is het nog niet. We zouden het liefst meer leerlingen in onze huiswerkklas hebben. Een vierde van de leerlingen komt niet en sommige ouders reageren zelfs niet op onze mails daarover. En voor de administratie zijn we ook nog zoekende.” “Na 6 weken merken we bij meer dan de helft van de leerlingen rendement ”, stipt Suzzy aan. “Ze zijn beter voorbereid, halen betere resultaten, krijgen minder negatieve feedback en meer positieve commentaar waardoor ze in een opwaartse spiraal komen. Op elke klassenraad bekijken we welke leerling in de huiswerkklas moet blijven en wie we er met een gerust hart uit kan.” Met een snelle nul geef je de regie uit handen Suzzy Van Laer directeur Huiswerk zonder punten Suzzy: “Onze visie verandert gaandeweg en is verre van perfect. Nog niet alle collega’s zijn 100% mee, maar het verhaal is ook groot. Je start met huiswerk en belandt bij formatief handelen , evalueren, effectieve didactiek , feedback en ouders. We volgen een traject en doken in onderzoek van John Hattie, Tim Surma, Pedro De Bruyckere en Paul Kirschner.” “Zo staat huiswerk bij ons niet altijd op punten , want het is eerder een vorm van leerbegeleiding dan een evaluatie. Het valt onder formatief handelen: beheers je de leerstof of is er nog een ingreep nodig voor de evaluatie, de toets? Wie zijn huiswerk keer op keer niet afgeeft, zelfs na herhaaldelijke ondersteuning vanuit de school, krijgt wel een nul. Dat is een quotering op zelfregulerende vaardigheden en telt niet zwaar mee voor het jaartotaal.” “We stimuleren sterk om de gemiste huiswerktaken alsnog in de huiswerkklas te maken. Want huiswerk is een noodzakelijke stap om leerstof in te oefenen. Dus dat moét gebeuren. Met enkel die snelle nul geef je de regie uit handen en breek je het verhaal voortijdig af. Wat is je volgende stap als leraar dan nog in het leerproces? ” © Katrijn Van Giel Vanessa Verhelst: “In de huiswerkklas merk ik hoe moeilijk leerlingen zich kunnen concentreren. Ze zijn snel afgeleid.” Geen losse flodder Suzzy: “We steken ook een leerlijn in ons huiswerk. In de eerste graad is het doel van huiswerk verder inoefenen en automatiseren van leerstof en alle leerlingen een succeservaring geven. In de tweede graad is het huiswerk meer gericht op kennis verwerken, maar afgebakend en leraargestuurd. In de derde graad ligt de focus op langlopende opdrachten en onderzoeksvaardigheden.” “Als huiswerk geen losse flodder is, voelt verbeterwerk ook niet als een last. Een voorbeeld: ‘5 weken geleden zagen we de eerstegraadsvergelijking, volgende week starten we met de tweedegraadsvergelijking. Na de startoefeningen in de klas kunnen sommigen onder jullie herhalingsoefeningen gebruiken als extra opfrissing.’ Zo wordt je huiswerk een startpunt voor de nieuwe leerstof. Een onderdeel van anders en slimmer lesgeven.” Snel afgeleid Leraar Vanessa denkt bewust na over het huiswerk dat ze geeft: “Ik geef les in de derde graad en daar focus ik op uitdieping van de leerstof die we in de klas zien. Thuis verwerken ze theorie in oefeningen, leggen linken tussen geschiedenis en actualiteit, werken met bronnen omdat daar in de les te weinig tijd voor is. Ik probeer bewust geen nieuwe leerstof naar thuis over te hevelen, maar het blijft een moeilijk evenwicht. Alle leerstof uit de leerplannen zien in de klas is een uitdaging.” “In de huiswerkklas merk ik zo hard hoe moeilijk leerlingen zich kunnen concentreren. Ze zijn snel afgeleid en 2 lesuren focussen op huiswerk is niet evident. Gelukkig – en uiteraard – zie ik veel verschil tussen de jongste en oudste leerlingen.” “Huiswerk is voor een deel van onze leerlingen extra belangrijk. Niet iedereen krijgt thuis intellectuele prikkels om iets te lezen of de actualiteit te bespreken aan tafel. Jongeren moeten zeker nog tijd hebben voor ontspanning, maar dat is ook op straat of op TikTok rondhangen. Focus op huiswerk is lastig in deze afleidende digitale maatschappij.” Toekomst Suzzy: “Onze visie is zeker nog niet af en we zijn nog zoekende. Hoe geven we leerlingen genoeg kansen om huiswerk te maken, maar ook niet eindeloos, en waar ligt die grens? Hoe trekken we meer collega’s in het bad? We hopen in de toekomst ook gedifferentieerd huiswerk aan te bieden afgestemd op de leerlingen die het nodig hebben. Verder willen we onze toolbox aan zinvolle huiswerkvormen vergroten.” “Huiswerk hoeft geen routineklus te zijn. Met doordachte keuzes, afgestemd op je leerlingen, kan het een krachtige hefboom zijn voor leren. Maar dan moet het starten waar het hoort: in de klas, door goed les te geven en te monitoren wat elk kind nodig heeft en kan.” Het bericht Zinvol huiswerk in het secundair verscheen eerst op Klasse .

5 May 2026

Cours non assurés : « les enseignants ne s’absentent pas selon leur bon vouloir »

D'après une étude de la DEPP, près d'une heure de cours sur dix n'est pas assurée dans les collèges et lycées publics, faute de remplaçants. L’article Cours non assurés : « les enseignants ne s’absentent pas selon leur bon vouloir » est apparu en premier sur VousNousIls .

5 May 2026

Bac, CAP et brevet 2026 : dates des examens

Les dates des épreuves du DNB, du CAP et du baccalauréat 2026. L’article Bac, CAP et brevet 2026 : dates des examens est apparu en premier sur VousNousIls .

5 May 2026

IELS 2025: sterktes, maar ook ruimte voor verbetering

Waar staan 5-jarige kleuters? De resultaten van het IELS-onderzoek schommelen: sterk in emoties benoemen, gemiddeld voor executieve functies, groeimarge voor beginnende wiskunde en taal. Katrijn Denies: “Het internationale IELS-onderzoek geeft een unieke en brede kijk in onze kleuterklassen. Het vertelt ons voor het eerst waar 5-jarige kinderen staan in beginnende wiskunde, taal, executieve functies en sociaal-emotioneel leren. Om dat te meten trok een begeleider mee de klas in, nam deel aan de dagstart en gidste kleuters daarna individueel naar speelse opdrachten op een tablet. In totaal bezochten we in Vlaanderen 200 scholen en 2400 kleuters.” “Het onderzoek is een snapshot dat kinderen onderweg toont, niet aan de eindstreep van het kleuteronderwijs. Dat we informatie krijgen uit het kleuteronderwijs van 7 andere landen is een mooie bijvangst. En ook al zijn onderwijssystemen moeilijk te vergelijken – Vlaamse kinderen verzamelen al vanaf 2,5 jaar op school, sommige andere landen bieden stimulerende initiatieven aan maar kleven daar niet de noemer school op – toch geeft het perspectief en inspiratie . In Engeland loopt het over de hele lijn goed. Hoe creëren ze daar die sterke springplank voor alle kleuters?” Een duik in de resultaten: hoe taalvaardig zijn onze kleuters? Katrijn Denies: “Sommige kleuters doen het nog niet zo goed. 90% van de kinderen kent eenvoudige termen zoals ‘fiets’ of ‘bloem’. Eerlijk: eigenlijk willen we dat álle 5-jarigen die basiswoorden stilaan onder de knie hebben. Bij de moeilijkste woordenschat zakt de kennis naar 30%. Losse zinnen begrijpen zonder complexe grammaticale structuren, dat valt nog mee. Complexere zinnen of vragen beantwoorden uit luisterverhalen, niet. Minder dan de helft van de kleuters slaagt daarin. Nochtans lezen Vlaamse kleuterleraren vaak voor.” “Leraren zetten ook in op klankbegrip . En kleuters herkennen die klanken redelijk goed. Toch hoorden veel 5-jarigen het in Keulen donderen bij de term ‘klank’. We moesten dus eerst wat uitleg geven. Een pleidooi om schooltaalwoorden consequent te gebruiken, in alle domeinen.” Wat is het beeld voor beginnende wiskunde? Katrijn Denies: “10% van de kleuters struikelt bij het tellen tot 5 en kan het enige cijfer op een tekening nog niet onderscheiden. 30% slaagt er niet in om eenvoudige patronen af te werken of aan te wijzen wie als vierde in de rij staat. Lukt dat tegen het einde van de derde kleuterklas wel? Dat kunnen we niet uit IELS halen. We kunnen alleen vaststellen dat 5-jarige kleuters in andere landen verder staan.” “Als de opdrachten abstracter worden, gaat het nog vaker mis. Nu: dat kleuters zomaar het correcte antwoord geven op 3 x 4 mogen we nog niet verwachten. Dat doen we absoluut niet. Werken met concrete situaties en hoeveelheden tot 10 blijft de richtlijn bij de nieuwe minimumdoelen . Ook al mikken die terecht net wat hoger voor beginnende wiskunde en mag je als school nog een stapje verder gaan.” Hoe doen kleuters het op executieve functies en sociaal-emotioneel leren? Katrijn Denies: “Prima! Vlaamse kleuterleraren besteden daar veel aandacht aan. Ze begeleiden kleuters tijdens overgangen in de daglijn en leren hun strategieën zoals ‘stop-denk-doe’ aan. Daarnaast leggen ze kinderen geregeld complexere instructies en opdrachten voor. Dat loont zeker. Op de 3 executieve functies – impulscontrole, werkgeheugen en mentale flexibiliteit – scoren onze kleuters even sterk als hun leeftijdsgenoten in andere landen.” “Ons beste resultaat op IELS? Vlaamse kleuters herkennen en benoemen ontzettend vlot emoties . Zelfs als die afdwalen van het logische script. In een van de verhalen werd een meisje plots droevig op haar eigen verjaardagsfeest. Toch laten kinderen zich niet vangen door de verwachting dat zo’n feestje in principe alleen maar lachende gezichtjes oplevert. Daarnaast kunnen ze zich prima inleven in de gevoelens van anderen.” “3 onderdelen van sociaal-emotioneel leren werden niet gemeten bij kleuters maar bevraagd bij leraren. Die schatten hun kleuters bijvoorbeeld in op vertrouwen en gedrag . We weten dat Vlaamse leraren gemiddeld strenger zijn op storend gedrag dan hun Nederlandse collega’s. Toch is het signaal zorgelijk: ongeveer 10% van de kleuters valt heel vaak klasgenoten lastig en vraagt voortdurend negatieve aandacht. Dat maakt lesgeven zwaar.” “Executieve functies en sociaal-emotionele vaardigheden zijn geweldige grondstoffen” Katrijn Denies – onderwijsonderzoeker KU Leuven Houden de scores op die 4 domeinen onderling verband? Katrijn Denies: “Ja. Executieve functies en sociaal-emotionele vaardigheden zijn onderliggend aan alles . Zonder die bagage kunnen kinderen geen deel uitmaken van een groep en komen ze niet tot leren in onder meer taal en wiskunde. Het zijn geweldige grondstoffen waar Vlaamse kleuterleraren terecht op inzetten.” “Meer aandacht voor taal en beginnende wiskunde mag niet ten koste gaan van van executieve functies en emoties. Want dan pleeg je roofbouw op je sterktes. De sleutel zit in de integratie van die domeinen met taal, beginnende wiskunde en wetenschap.” Zijn er grote onderlinge verschillen tussen kinderen en scholen? Katrijn Denies: “Om dat te meten, zetten we 100 kinderen op een rij en bekijken we het scoreverschil tussen de kleuter op de tiende en negentigste plek. Die spreiding is in Vlaanderen relatief klein. Weinig kleuters zakken helemaal door de vloer, maar we missen ook echte uitschieters. Doen scholen ertoe? Zeker, ze verklaren 20% tot 25% van de scoreverschillen. Dat is lager dan in de meeste andere landen: IELS geeft geen bewijs dat bepaalde Vlaamse scholen ver vooroplopen en andere zwaar achterophinken.” “Als we onderzoeken welke kind-factoren de ontwikkeling vertragen, zien we klassiekers zoals sociaaleconomische kwetsbaarheid, weinig kinderboeken in huis, andere thuistaal en late geboortemaanden. Leraren geven aan dat meisjes het beter doen op sociaal-emotionele aspecten. Dat is geen perceptie, maar strookt met hun normale ontwikkeling. Op taal en wiskunde doen 5-jarige jongens en meisjes het even goed.” “In vergelijking met andere landen weegt de sociaaleconomische status op die prille leeftijd heel zwaar door. Dat heeft verregaande consequenties. Kleuterleraren botsen bij kinderen uit kansarmere gezinnen op de grenzen van ons onderwijssysteem. Raakt dat hun academisch optimisme ? Voor 30% van de kleuters zien ze het in elk geval somber in: succes op school wordt moeilijk.” “Kleuterleraren benoemen daarmee de harde feiten uit ons schoolsysteem. Ze weten wie vaker vroegtijdig uitvalt en kennen de patronen. Maar als je vanuit die vrees voor een achterstand bepaalde kleuters ‘beschermt’ door ze over te slaan bij doordenkvragen, krijgen ze niet de kans om hun moeilijke start te ontstijgen. Voor alle duidelijkheid: onderwijs is maar een radertje en kan die grote sociale kloof niet alleen verkleinen. Daarvoor moet de hele samenleving aan zet.” “Warme relaties en rijk aangeklede klaslokalen mogen nooit uit kleuteronderwijs verdwijnen” Katrijn Denies – onderwijsonderzoeker KU Leuven IELS opende de deuren van de kleuterklas. Wat moeten kleuterleraren vooral blijven doen? En wat vraagt extra aandacht? Katrijn Denies: “Als je het mij vraagt, verdienen kleuterleraren allemaal een grote ruiker bloemen en vooral bakken steun. Ze werken met hart en ziel , geven kleuters warmte en kleden hun klaslokalen rijk aan met authentieke materialen. Dat is zo krachtig, dat mag nooit uit ons kleuteronderwijs verdwijnen. Bovendien kennen leraren hun vak: ze weten wat rijke taalinteracties en executieve functies zijn.” “Het stapje vooruit? Hoge verwachtingen aanhouden en de kennis die ze hebben net iets doelbewuster inzetten. Dat vraagt rust en meer mensen in de kleuterklas. Want simpel is het niet: een klas vol piepjonge kinderen spelend aan het leren houden, terwijl eentje zijn vinger pijn doet en een andere naar het toilet moet. Bovendien signaleren directeurs in IELS dat ze moeilijk vervangingen en onderwijsprofessionals met het juiste schooldiploma vinden.” “Misschien kan Engeland inspireren? Daar leidt een leraar de klas terwijl een ‘teacher assistant’ ondersteunt. Die doet veel meer dan jassen ritsen. Die werkt mee aan rijke interacties en remedieert kinderen die wat extra tijd nodig hebben.” IELS keek ook naar de samenwerking met ouders. Moeten zij meer mee in het bad? Katrijn Denies: “Ouders zijn welkom op school, vertellen directeurs in IELS. Maar we nodigen ze minder vaak uit om bij te dragen in de klas. Bovendien geven Vlaamse ouders aan dat ze hun kinderen weinig prikkelen in het dagelijkse leven. Tijdgebrek speelt wellicht: tweeverdieners en alleenstaande ouders die hard werken om rond te komen. Maar misschien willen ze ook geen fouten maken en laten ze die prikkels liever over aan school.” “Ouders moeten het leren zeker niet overnemen. Maar werk je in de klas rond ruimte? Tip dan dat ze in de bibliotheek nog een plank vol boeken over dat thema vinden, want thuis voorlezen is belangrijk. Als kleuters de letter ‘p’ leerden, kunnen ouders hun kind vragen om dieren op te sommen die starten met diezelfde letter of misschien zelfs een woordketting vormen.” “En als je in de klas koeken bakte, kan je ouders laten weten dat hun kleuter kan vertellen hoe je suiker weegt. Zo dragen we allemaal samen ons steentje bij in de ontwikkeling en het welzijn van ons grootste kapitaal : onze kleuters.” IELS staat voor ‘International Early Learning and Child Well-being Study’. Het is een vergelijkend onderzoek van de OESO bij 5‑jarigen op 4 domeinen. In Vlaanderen werd het uitgevoerd door KU Leuven en Hogeschool PXL. Lees het volledige rapport op Onderwijs Vlaanderen . Het bericht IELS 2025: sterktes, maar ook ruimte voor verbetering verscheen eerst op Klasse .

5 May 2026

Classroom Instruction Resources Of The Week

Each week, I publish a post or two containing three or four particularly useful resources on classroom instruction, and you can see them all here. You can also see all my “Best” lists on instructional strategies here . Here are this week’s picks: I’m adding this tweet to The Best Resources About “Culturally Responsive Teaching” & “Culturally Sustaining Pedagogy” – Please Share More! : National Academies of Sciences, Engineering, and Medicine. 2018. How People Learn II: Learners, Contexts, and Cultures. Washington, DC: The National Academies Press. https://t.co/ULGXSYhfMG . — Ralph Pantozzi (@mathillustrated) October 16, 2025 A 7-Step Process for Difficult Conversations With School Staff is from Edutopia. The Radiologist is by Adam Boxer. I’m adding it to The Best Resources For Doing Classroom Observations . Making room for impact—with Embedding Formative Assessment is by Dylan Wiliam. NEW: Invite Students to Map Their Lives and Learning. There’s something attractive about going analog with map construction and inviting students to make surprising connections, writes teacher Stephanie Farley. #edutwitter #elachat @NCSSNetwork https://t.co/o8wjqyp2Vv pic.twitter.com/K6yTSm0qCX — MiddleWeb (@middleweb) October 21, 2025 3 Ways to Reimagine Your Learning Wall is an interesting post from Edutopia. I’m adding it to The Best Ideas About How To Use Classroom Walls – Please Recommend More Resources . At 250, the Declaration of Independence Still Sparks Hard Questions in Class is from The 74. I’m adding it to The Best Resources For Helping Teach About The 250th Anniversary Of The American Revolution .

5 May 2026

May 10th Is Mother’s Day – Here Are Teaching & Learning Resources

PublicDomainPictures / Pixabay May 10th is Mother’s Day! You might be interested in The Best Sites For Learning About Mother’s Day .

5 May 2026

The “Best” Resources For Learning About The “Dogme” Approach To English Language Teaching

geralt / Pixabay I don’t know that much about the Dogme approach to English language teaching, but I’m learning. Here are some related resources: Dogme: A Teacher’s View is from International House. Finding Dogme Moments is from TEFLing. What is the Dogme ELT approach or Teaching Unplugged? is from Phil Williams. Dogme Revisited is by David Deubelbeiss. Go With The Flow (Part 1 — Dogme: the dirtiest word in ELT) is by Scott Donald. Dogme is from The British Council. Dogme In Language Teaching: How can it transform ELT? is from Fluentize. Dogme language teaching is from Wikipedia.

5 May 2026

:

Der kurdisch-türkische Schriftsteller Yavuz Ekinci widmet sich in seinem neuen Roman dem Leid, das der Krieg zwischen PKK und türkischer Armee verursacht mehr...

4 May 2026

AI Can Help Teachers Craft Their Assessment Portfolios. Is That Cheating?

The tools help guide teacher reflection for the portfolios used for PD and licensing—or be used to cheat.

4 May 2026

Google Unveils A Hub Of Tons Of Resources Related To The 250th Anniversary Of The U.S.

Google has unveiled quite an extensive site today providing access to tons of exhibits and resources related to the United States 250th anniversary celebration. Check out Making of the Nation: America at 250 . My favorite part of it are one-minute accessible displays about national parts. The provide audio support for the text, unlike most of the other resources on the site. I’m adding it to The Best Resources For Helping Teach About The 250th Anniversary Of The American Revolution .

4 May 2026

Eat More Protein? Exercise More? Why Teachers Need Better Self-Care Advice (Opinion)

Many of us have heard the phrase “teacher tired,” but it’s worth naming what that actually means.

4 May 2026

EdWeek Teaching

Eat More Protein? Exercise More? Why Teachers Need Better Self-Care Advice (Opinion)

Many of us have heard the phrase “teacher tired,” but it’s worth naming what that actually means.

4 May 2026

Miten OAJ saisi nuoret mukaan toimintaan? Neljä uutta valtuutettua vastaa haasteeseen

OAJ:n uusi valtuusto aloittaa tällä viikolla varsinaisen työnsä. Ensi töikseen valtuutetut päättävät muun muassa vuoden 2027 jäsenmaksun suuruudesta ja valitsevat järjestölle hallituksen sekä puheenjohtajan. Valtuustosta pois jäänyt Petri Karoskoski haastoi marraskuussa Opettajan haastattelussa uusia valtuutettuja miettimään, miten nuoret voisivat tuntea OAJ:n omakseen. Pyysimme neljää uutta valtuutettua vastaamaan Karoskosken kysymykseen. Kiinni jo opintojen aikana Nuorten sitouttaminen ay-toimintaan vaatii aktiivista kohtaamista ja selkeää viestintää, vastaa Lapista valtuustoon noussut Ilona Erkkilä , 49. Hän on yksi eniten ääniä saaneista ehdokkaista ja toimii Lapissa päätoimisena luottamusedustajana. – Opettajaopiskelijat pitää tavoittaa jo opintojen aikana. Kun toiminta tehdään tutuksi ja siitä kerrotaan ymmärrettävästi, kynnys lähteä mukaan madaltuu, Erkkilä sanoo. Hän katsoo, että ay-liikkeen merkitys vain korostuu epävarmassa työelämässä. Järjestön vetovoima syntyy siitä, että se on konkreettisesti kiinni alan ammattilaisten arjessa. – Kun toiminta on ymmärrettävää, siihen on helpompi sitoutua. Nuoret pitää kutsua mukaan Kutsutaan nuoria mukaan. Itse lähdin aikoinaan paikallisyhdistyksen hallitukseen, kun eräällä yhdistyksen bussimatkalla kysyttiin, olisinko siitä kiinnostunut, Johanna Tuomisalo , 37, muistelee. Tuomisalo työskentelee varhaiskasvatuksen opettajana Jyväskylässä. Hän toimii tällä hetkellä sekä paikallisyhdistyksen että alueyhdistyksen hallituksessa varapuheenjohtajana ja tiedottajana. Hän on ollut myös Varhaiskasvatuksen opettajien liiton valtuutettu ja hallituksen vara-jäsen. Hän toivoo järjestöltä entistä käytännönläheisempää otetta. Houkutteleva järjestö on sellainen, jossa jäsen tuntee saavansa tukea ja tulevansa kuulluksi. – Ei riitä, että vain minä haluan tehdä tätä työtä. Muidenkin pitää haluta olla tällä alalla. Ei saa olettaa Espoolainen Juha-Pekka Finnilä kannustaa kysymään nuorilta itseltään, mikä heitä kiinnostaa. Oletuksia ei pidä tehdä. Hänen mielestään on tärkeää, että nuorten lisäksi alanvaihtajat tuntisivat järjestön omakseen. Moni ammatillisen koulutuksen opettajista on myös jonkin toisen alan ammattilainen. He eivät aina tunne itseään ensisijaisesti opetusalan ammattilaiseksi ja siksi he eivät liity OAJ:hin. – Pitäisi pohtia, miten nämä opettajat saadaan houkuteltua mukaan. Ammatillisessa aikuiskoulutuksessa työskentelevä Finnilä toimii sekä Pääkaupunkiseudun aikuisopettajien puheenjohtajana että Aikuiskouluttajien liiton ja OAJ:n ja Pääkaupunkiseudun alueyhdistyksen hallituksissa. Lisäksi hän on työsuojeluvaltuutettu. Ay-liikkeen merkitys yhteiskunnassa ei Finnilän mukaan ole vähentynyt. On vain käynyt niin, että ihmiset hakevat verkostoja yhä useammin muualta. Liitto tuo yhteisen äänen Ylöjärveltä kotoisin olevalle yliopistonlehtori Sari Yrjänäinen , 56, ay-toiminnan vetovoima liittyy yhteisöllisyyteen. Sen voimin nuoriakin voi saada jäseneksi. – Elämme yksilökeskeisessä ajassa. Siksi meidän pitää näyttää, mitä yhteisö voi antaa: tukea, verkostoja ja mahdollisuuden vaikuttaa. Ilman ammattiyhdistystä yksittäinen opettaja olisi aika yksin. Liitto tuo turvaa, selkänojan ja yhteisen äänen. Yrjänäinen työskentelee Turun yliopistossa matemaattisten aineiden didaktiikan opettajana. Hänen tavoitteenaan on toimia valtuustossa sillanrakentajana: avata yliopisto-opettajien kysymyksiä muille ja toisaalta viedä viestiä takaisin omalle taustaryhmälle. Yrjänäinen työskentelee Turun yliopistossa matemaattisten aineiden didaktiikan opettajana. – Joskus unohtuu, että yliopisto-opettajat kouluttavat kaikki muut opettajat. Se yhteys pitäisi pitää kirkkaana. Lue jutun pidempi versio toukokuun Opettaja-lehdestä. The post Miten OAJ saisi nuoret mukaan toimintaan? Neljä uutta valtuutettua vastaa haasteeseen appeared first on Opettaja.fi .

4 May 2026

Welke leerstrategieën hebben écht effect?

Welke leerstrategieën werken voor je leerlingen? Expert Tim Surma zet inzichten rond effectieve didactiek op een rijtje. Hij tipt hoe jij als leraar strategieën met effect inzet tijdens je les én hoe je leerlingen die thuis laat toepassen bij het studeren. Tim Surma, hoofd Expertisecentrum Onderwijs en Leren, Thomas More-Hogeschool Antwerpen : “Gespreid oefenen, actief verwerken, toetsing, de kracht van voorbeelden, scaffolding en meer: uit onderzoek weten we welke leerstrategieën werken. Dus is het belangrijk dat je als leraar die effectieve leerstrategieën inzet in de klas. En je leerlingen ook op weg helpt om efficiënt te studeren. Niet met een apart vak ‘leren leren’ , maar door leerstrategieën doelbewust en expliciet in te zetten tijdens je les.” “Je opdracht stopt met andere woorden niet als je de leerstof kent en helder overbrengt. Je moet je leerlingen ook begeleiden bij de verwerking ervan. Dat vraagt zeker tijd. Maar een les opnieuw moeten geven omdat de leerstof veel te ver zit: dát is pas tijdverlies. Welke leerstrategieën hebben echt effect? Toon je leerlingen wat kan werken, en waarom. En praat over leerstrategieën. Hoe bereidde jij de toets voor? Bij wie haalde dat wat uit, bij wie niet? Hoe komt dat, en wat kunnen we anders aanpakken? Zodat elke leerling beseft: leren kost zweet.” 1. Spreid leerstof inoefenen in de tijd De leerlingen van leraar Tim Vervaet kennen de maaltafels door en door. Zijn geheim? Tim spreidt oefeningen en huistaken heel bewust in de tijd . Plus: herhalen, herhalen, herhalen. Waarom je moet vergeten vóór je kan leren en waarom je leerlingen meer leerwinst boeken in 4 keer 15 minuten dan in 1 uur? Expert Tim Surma vertelt het in deze video . 2. Verwerk leerstof actief Zweten om te weten: leraar Li’s Verheyden zet haar leerlingen actief aan het werk . Met Cornell-samenvattingen en structuur-post-its. Zelfs tekenen tijdens de les economie. En een heuse structuurcross . Actief verwerken is heel wat anders dan bewegen, weet Tine Hoof, begeleider professionele ontwikkeling en onderzoeker aan Expertisecentrum Onderwijs en Leren, Thomas More. Waarom leren lastig moet zijn en hoe we nieuwe informatie precies verankeren in ons geheugen: Tine legt uit . 3. Gebruik toetsing als leer- en oefenstrategie Leraar Christophe Keyenberg toetst elke les : “Niet om te evalueren, wel als leermoment.” Met 5 minuten voorkennis activeren neemt Christophe telkens een vliegende start. En ook Li’s ontdekt de kracht van oefentoetsen in deze video . Verder: 3 x 4 slimme werkvormen om te achterhalen waar je leerlingen staan. En expert Tine Hoof legt uit waarom je van elke toets slimmer wordt . 4. Gebruik voorbeelden en bied ondersteuning Leerstrategieën kan je al in de kleuterklas inzetten. Leraar Els biedt haar kleuters de juiste voorbeelden om verder te raken. En zodra dat kan, bouwt ze die opstapjes af. Waarom je van spieken sneller leert en waarom uitgewerkte voorbeelden zo nuttig zijn als instructie: expert Tine Hoof legt uit hoe scaffolding precies werkt . En nu jij ! Welke leerstrategie zet je wanneer in om het leerproces van je leerlingen een boost te geven? Leg deze fiches naast je lesvoorbereiding of haal ze boven op je vakgroepoverleg om samen met collega’s je lessen beter te maken. Ook handig om je team te overtuigen: de videoreeks waarin Tine Hoof en Tim Surma enkele effectieve leerstrategieën gebald toelichten . Graag meer? Download gratis ‘Wijze lessen. 12 bouwstenen voor effectieve didactiek’ . Het bericht Welke leerstrategieën hebben écht effect? verscheen eerst op Klasse .

4 May 2026

I’m Co-Hosting A Short Free Webinar On June 1st On How To Support ELLs With One Of The Most Unique Teacher Books I’ve Ever Seen

As the image above says, I’ll be co-hosting a short webinar with some great people on June 1st (if you, like me, did not know what ELPS means, it’s “English Language Proficiency Standards”). You can register -for free – here . We’ll be talking with Allison Hand, who has co-authored a very unique book for teachers – one unlike any other I’ve ever seen. Here’s an image of the inside: I’m really interested in hearing from Allison how teachers of ELLs can use this book for planning. And, for a half hour after the webinar is over, we’re all going to hang around to talk about anything ELL-related participants want to talk about! If you can’t actually make the live webinar, sign-up anyway and you’ll get a link to the recorded version. See you on the 1st!

4 May 2026

This Week’s “Round-Up” Of Useful Posts & Articles On Ed Policy Issues

Here are some recent useful posts and articles on educational policy issues (You might also be interested in seeing all my “Best” lists related to education policy here ): Reading gains in Alabama, Mississippi and Louisiana are often touted, but don’t show full picture of literacy is from The Conversation. Nice overview of the challenges of moving the student loan & financial aid operations from the Ed Dept to Treasury. Quick point that staff have little experience with account rehabilitation, resolving defaults/delinquencies, & ‘They were in the business of very intense, hardcore collections.’ [image or embed] — W. Carson Byrd ( @wcbyrdphd.bsky.social ) April 28, 2026 at 3:19 AM I’m adding this post to The Best Resources For Learning About Homework Issues : Should schools get rid of homework? Some educators are saying yes www.npr.org/2026/04/28/n… [image or embed] — Larry Ferlazzo ( @larryferlazzo.bsky.social ) April 28, 2026 at 3:43 AM Sen. @ChrisMurphyCT : You resolved not a single case in Connecticut in 2025. Not a single child got a positive resolution from their discrimination claims, 70 of them had disability claims. How do you defend that? You fired half the department. Linda McMahon: That is hindsight… pic.twitter.com/JblAdcPNlM — Headquarters (@HQNewsNow) April 28, 2026 Linda McMahon punches back at senators questioning Education Department cuts is from NPR. As school choice expands in Iowa, one district is in a crisis from losing students is from NPR. BALDWIN: Why are you sending programs that support elementary schools & elementary school students to the Dept of Labor? LINDA McMAHON: Education should provide an opportunity for children once they have finished their education to enter the workforce B: We’re talking about elementary students [image or embed] — Aaron Rupar ( @atrupar.com ) April 28, 2026 at 7:35 AM School vouchers have always been about wealth transfer (in the wrong direction) not “expanding opportunity.” [image or embed] — Marcus Luther ( @marcusluther.bsky.social ) April 29, 2026 at 5:18 AM In Backlash Against Tech in Schools, Parents Are Winning Rollbacks www.nytimes.com/2026/04/29/t… gift link [image or embed] — Larry Ferlazzo ( @larryferlazzo.bsky.social ) April 29, 2026 at 2:26 AM Anonymous tip system started in wake of Sandy Hook shooting has fielded nearly 400,000 reports apnews.com/article/scho… [image or embed] — Larry Ferlazzo ( @larryferlazzo.bsky.social ) April 29, 2026 at 2:38 AM Nice overview of the challenges of moving the student loan & financial aid operations from the Ed Dept to Treasury. Quick point that staff have little experience with account rehabilitation, resolving defaults/delinquencies, & ‘They were in the business of very intense, hardcore collections.’ [image or embed] — W. Carson Byrd ( @wcbyrdphd.bsky.social ) April 28, 2026 at 3:19 AM Yazzie/Martinez plaintiffs ask to rewrite New Mexico education reform plan themselves https://t.co/pqHHCchwuI — Larry Ferlazzo (@Larryferlazzo) April 29, 2026 They Left for the School Bus. ICE Picked Them Up Instead. www.nytimes.com/2026/04/29/u… [image or embed] — Larry Ferlazzo ( @larryferlazzo.bsky.social ) April 30, 2026 at 9:55 AM Two High Schoolers in Mississippi Are Released After Being Detained by ICE www.nytimes.com/2026/04/30/u… [image or embed] — Larry Ferlazzo ( @larryferlazzo.bsky.social ) April 30, 2026 at 1:54 PM And if u disagree with Morgan, which ai don’t, the last people you should be listening to are Arne Duncan and Rahm Emmanuel [image or embed] — Larry Ferlazzo ( @larryferlazzo.bsky.social ) May 1, 2026 at 8:54 AM Four states have recently passed legislation to limit teaching and assessments via screens for students. So has the United States’ second-largest school district. n.pr/4n99vMG [image or embed] — NPR ( @npr.org ) May 1, 2026 at 7:18 AM Some folks are genuinely clueless https://t.co/v4lLhIjVPJ — Larry Ferlazzo (@Larryferlazzo) May 1, 2026 Sigh———In a Minneapolis Public School, a Cure for Toxic Politics www.nytimes.com/2026/05/03/o… gift link [image or embed] — Larry Ferlazzo ( @larryferlazzo.bsky.social ) May 3, 2026 at 3:35 AM The New Schoolyard Fight: Shrinking Enrollments and Too Many Classrooms www.nytimes.com/2026/05/03/n… [image or embed] — Larry Ferlazzo ( @larryferlazzo.bsky.social ) May 3, 2026 at 3:52 AM I’m adding this post to The Best Resources For Learning Why School Vouchers Are A Bad Idea : Most Voucher Students Never Attended Public School. So What? open.substack.com/pub/curmudgu… [image or embed] — Peter Greene ( @palan57.bsky.social ) May 3, 2026 at 5:21 PM

4 May 2026

It’s Star Wars Day: Here Are Four Education-Related Resources

From the Star Wars site : “May the 4th be with you.” What started as pun warmly shared by fans has become a full-fledged Star Wars holiday: Star Wars Day, a special once-a-year celebration of the galaxy far, far away. Here are five related resources: First, awhile back I wrote a column for Education Week headlined What ‘Star Wars’ Can Teach Educators About Parent Engagement . Secondly, here’s a video included in The Best TV/Movie Scenes Demonstrating A “Growth Mindset” : Thirdly, Latest ‘Star Wars’ Teaches The Value Of Failure is from NPR. Fourth, from Edutopia: A Star Wars Day Activity That Lasts All Week Lastly, here is a Twitter thread I did last year when I had too much time on my hands: Here is how Chat GPT sees The Mandalorian’s classroom management style…. pic.twitter.com/ch9VrRlhW1 — Larry Ferlazzo (@Larryferlazzo) March 4, 2023 ChatGPT, how would Boba Fett handle classroom management as a high school teacher? pic.twitter.com/qBIuuT7HtQ — Larry Ferlazzo (@Larryferlazzo) March 4, 2023 And, finally, ChatGPT, tell us how Darth Vader would handle classroom management if he was a high school teacher? pic.twitter.com/tQaep6PLoB — Larry Ferlazzo (@Larryferlazzo) March 4, 2023 BONUS: Create your own “Star Wars Crawl” here .

4 May 2026

What Schools Should Do to Pump Up the Deflated Math Skills of Older Students

Research offers guidance on supporting teenagers who struggle with foundational skills.

4 May 2026

Elementary Math Has Been in Focus. But Middle and High School Students' Struggles Are Daunting

An EdWeek Research Center survey finds that educators see older students' lack of progress in the subject as an acute problem.

4 May 2026

Fractions Scuttle Many Students' Math Ambitions. New Models Can Clear the Way

Pre-algebraic skills and basic operations also are stumbling blocks, the EdWeek Research Center finds.

4 May 2026

How Two Schools Are Rethinking Math for English Learners

Schools in Oregon and Virginia are trying to build students' vocabulary in the subject—and their confidence.

4 May 2026

Be a Shade of Gray in the Either/Or Math War

Teaching math through inquiry can be excellent. It's a goal to aspire to. But for many struggling students, jumping straight into pure inquiry without any explicit instruction first can be paralyzing. Juliana Tapper's Math Wars model helps teachers find the happy (gray) medium. The post Be a Shade of Gray in the Either/Or Math War first appeared on MiddleWeb .

3 May 2026

Chronist über HSV in der NS-Zeit: „Fast alle HSV-Funktionäre waren in der NSDAP“

Der HSV hat sich dem NS-Regime gern angedient. Werner Skrentnys neues Buch „Die Raute unterm Hakenkreuz“ bietet auch bislang unbekannte Geschichten. mehr...

3 May 2026

Sentences Of The Week

geralt / Pixabay I thought readers might, or might not, find this new regular post useful. Each week, I highlight several sentences , with links to their sources, that I find interesting/concerning/useful. And they may, or may not, be directly connected to education. I may also include my own comments or related links. This regular post will join my other regular ones on teaching ELLs , education policy , Artificial Intelligence , infographics , and Pinterest highlights , not to mention sharing of my regular Education Week posts . Here are this week’s sentences: Reading is hard to teach, hard to sustain and not connected to any one policy shift. “The interesting issue for folks to consider is not should there be more homework, but should there be better homework,” Epstein said. Some families recently delivered to Mayor Zohran Mamdani a petition with thousands of signatures calling for a two-year moratorium on generative A.I., such as chatbots. What I’ve learned , across every one of these close calls and near misses, is that what keeps us safe isn’t the stuff we pack or stockpile; it’s the community we build before calamity strikes. Each time we focus on learning from failure instead of being consumed by it, we rewire our brains, building pathways that make thoughtful responses more natural than automatic reactions. We understand the risks there, and I think that we have to understand the same risks when we talk about media and devices that aren’t inherently bad, it’s just that they need to be used in a way that’s appropriate for the person using them. Students need explicit instruction in how algorithms shape what they see, how online communities can normalize dehumanization, and how emotions like shame, envy, and humiliation are often being deliberately activated and exploited. “They are using generative A.I. to write before they learn how to write. They are reading ChatGPT summaries of a book before they have ever read a book,” he said. Fantasies of violence against political enemies are, in fact, a defining feature of Trump’s political language. “In the end, the Party would announce that two and two made five, and you would have to believe it.” — George Orwell, “1984” https://t.co/8yFPDag2SW — Niall Stanage (@NiallStanage) April 23, 2026 How come they never start in 1500 https://t.co/K0YmYvuBFu — Future Thug (@aswangfan) April 23, 2026 El Papa cuando le preguntan su postura sobre la migración: “Yo cambiaría la pregunta: qué hace el norte global para ayudar al sur global en su situación que les obliga a migrar” pic.twitter.com/kloyVAlmUy — perrito barista (@Carlitospindola) April 23, 2026 “Oh do you think he was referring to you” BRILLIANT pic.twitter.com/47TtMsiGmX — Chris Meloni (@Chris_Meloni) April 27, 2026 Imagine calling Renee Good and Alex Pretti “domestic terrorists” and calling immigrants “animals” then turning around and telling people they need to “tone down their rhetoric.” — Rev. Benjamin Cremer (@Brcremer) April 27, 2026 The “reactionary colorblindess” of the right-wing justices has reached its logical conclusion in finding that it is racist NOT to let Louisiana—and any other state for that matter—discriminate on the basis of race in voting. (gift link) www.theatlantic.com/ideas/2026/0… [image or embed] — Adam Serwer ( @adamserwer.bsky.social ) April 29, 2026 at 3:15 PM I've thought for a while that the educational risk isn't about daily writing instruction but killing the very possibility of assigning real out-of-classroom projects. [image or embed] — Michael Pershan ( @mpershan.bsky.social ) April 30, 2026 at 9:46 AM

3 May 2026

What I Do As A Volunteer Tutor In Our County’s Juvenile Facility

Elf-Moondance / Pixabay As regular readers of this blog know (see How I’m Spending My Time Now That I’m Retired From Classroom Teaching ), in addition to writing and playing Pickleball, I’ve been working as a volunteer tutor at our county’s Juvenile Facility, as well as being a volunteer tutor at an elementary school working with ELL Newcomers. I thought readers might, or might not, be interested in hearing about my work at the county. First, I need to say that I’m quite impressed with the facility itself and the quality and attitude of the officers working there. A sense of caring for the youth is pretty obvious. My time there is divided in half. I spend the first hour each day working in the “pod” containing the younger youth who are working online to complete high school classes. They primarily work on an asynchronous program which I suspect is as good and as bad as all online asynchronous programs are. There is a teacher supervising them in the facility, and I have been impressed that they receive narrative feedback on their work from the online program relatively quickly, though I don’t know if it’s all AI-driven (I suspect it might be AI and then human-edited). There is also off-line work available, though it seems like most of the youth prefer working on the computer. While there, I’ll sit next to one and help them for awhile before switching to another youth. Our conversations are sometimes about the academic work, sometimes about their lives and interests. There are very few youth in my teaching career that I haven’t been able to develop some kind of a connection with, and that skill has served me well here. Next, I move to the older youth. When they have access to computers, I’m able to help them with online community college classes. When they don’t have computer access, I’ve purchased books of their choice for them (approved by Facility staff) and we read and discuss a chapter from the book each week. I’ve encouraged some of them to write about their lives, and that seems to have inspired a couple to start. I’ve been pretty impressed with the titles they’ve selected: The Alchemist by Paulo Coelho; The Magic of Thinking Big by David Schwartz, Mastery by Robert Greene, The Miracle Of Mindfulness by Thich Nhat Hanh, The Psychology Book: Big Ideas Simply Explained are a few of them. It doesn’t take me very long to read a chapter from each one during the week and come up with some questions. At one point, I tried asking ChatGPT to develop discussion questions, and they were absolutely terrible! Our discussions seem to go well – the youth seem to get something out of them, and I enjoy the time. Every other month, I come in during their PE time and we have three-point and free-throw shooting contests (I’m not allowed to actually play a basketball game). Just like when I was teaching, interacting with students outside of a classroom setting does wonders to solidify relationships. Playing ball here is like going to see a high school student at my old school playing in a game or acting in a play. Hopefully, my presence helps a bit….

3 May 2026

Teacher Appreciation Week Is May 4th – 8th – Here Are Some Useful Resources

12019 / Pixabay Teacher Appreciation Week on May 4th-8th in the United States this year. You might be interested in The Best Resources To Learn About World Teachers Day

3 May 2026

The Best Resources For Teaching About The Supreme Court Ruling Gutting The Voting Rights Act

MarkThomas / Pixabay The US Supreme Court issued a ruling this past week gutting the Voting Rights Act. Here are some resources for teaching about it (you might also be interested in The Best Sites To Learn About The U.S. Supreme Court and USEFUL RESOURCES FOR TEACHING ABOUT THE REPEAL OF ROE : Supreme Court decision weakens the Voting Rights Act is a lesson plan from PBS. What to know about the Voting Rights Act after historic Supreme Court decision is from The Hill. Here are two slightly older lesson that can be modified: A Documents-Based Lesson on the Voting Rights Act and Lesson Plan: Voting Rights, Then and Now I had no idea about the important history they describe in this piece——Who Will Stand Up to the Supreme Court Justices? www.nytimes.com/2026/05/02/o… gift link [image or embed] — Larry Ferlazzo ( @larryferlazzo.bsky.social ) May 2, 2026 at 10:43 AM Facing History’s The Reconstruction Era 3-Week Unit is also applicable, as are resources from The Zinn Education Project.

2 May 2026

Around The Web In ESL/EFL/ELL

Eight years ago I began this regular feature where I share a few posts and resources from around the Web related to ESL/EFL or to language in general that have caught my attention. You might also be interested in all my Best lists on teaching ELLs . Also, check out A Collection Of My Best Resources On Teaching English Language Learners. In addition, look for our latest book on teaching ELLs, The ELL Teacher’s Toolbox 2.0 . Here are this week’s choices: I’m adding this tweet to The Best Posts On Looking At Our Students Through The Lens Of Assets & Not Deficits : In this diagram, I aim to illustrate the fundamental difference between deficit-based thinking and asset-based thinking. pic.twitter.com/jHjTna4pF0 — Ching-Ching Lin, Ed.D (林菁菁） (@ChingChingLin2) October 2, 2025 Transforming ESL Writing Fear Through Autobiography is from LRNGO. I’m adding this video to The Best Ways To Use Photos In Lessons : Check out a recent issue of my favorite language-teaching periodical, Humanising Language Teaching. ELL students could watch this video and then talk/write about what they saw: How to make listening actually drive acquisition: Ten staples of Listening as Modelling is from the Language Gym. Scaffolding Text with AI: Sample Prompts is from Colorin Colorado. I’m adding it to THE BEST STRATEGIES FOR “ENGINEERING” TEXT SO THAT IT’S MORE ACCESSIBLE TO ELLS . Five Instructional Strategies for Supporting English-Language Learners is from TechNotes. 11 surprising Truths About Grammar Acquisition — and How Long It Really Takes to Master It! is from The Language Gym. I’m adding this video to The Best Resources For Using “If This Animal Or Image Could Talk” Lesson Idea In Class : Cockatoo tells his dog friend about his day.. 😅 pic.twitter.com/SkNOM902O4 — Buitengebieden (@buitengebieden) October 5, 2025 12 (Nearly) Useless Things Language Teachers Do When Teaching Grammar is from The Language Gym. I’m adding it to The Best Sites For Grammar Practice . 10+1 Reasons Why you Should Read How to Write Mediation Activities is from HLT Magazine. Here’s another video for ELLs to watch and talk/write about: 10 + 1 Halloween Songs: An Update is from On The Same Page. I’m adding it to The Best Websites For Learning About Halloween . 3 Simple Formative Assessment Techniques You Can Use in Your Next Song Lesson is from The Song Activity Factory.

2 May 2026